6. marraskuuta 2009

Tällä pihalla ei perhoset lentele ja ruusut kuki. Vaikka on yhä edelleen keskeneräistä, edistys entiseen on huomattava. Tein vielä yhden puun lisukkeeksi, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että tuonne ei enää yhtäkään risukkoa mahdu. Ainakaan mitään korkeaa. Joitakin puskia, heinikkoa ja köynnöksiä ajattelin lisätä pihan vasemmalle puoliskolle, koska olen sitä mieltä että tuollaisen kuolleen puutarhan tulee olla runsas. Enemmän on enemmän-periaatteella.

Vasemmalla on tuo puuversio nro.3. En osaa sanoa mikä näistä olisi nyt sitten se onnistunein, sillä kaikki ovat jollain lailla yhtä hyviä, kun rungot on väritetty ja detaljit lisätty. Ehkä rungon kuvioinnit onnistuivat parhaiten kuitenkin tässä viimeisessä.


Kasasin kollaasin joistakin yksityiskohdista:


Vaikkei kukaan kysynytkään, niin kerron silti:
Tein puut käyttäen runkona rautalankaa, jonka taas päällystin kukkateipillä. Ns. "luurangon" ympärille kasasin lopulliset muodot DAS-massalla ja pikasiloitteella (onko olemassa mitään, mihin sitä ei voi käyttää?). Rungon pinnan muotoilin muovailutikulla näyttämään enemmän oikealta puulta. Joissakin kohdissa kyllä lievä massaisuus näkyy. Käytin maalauksessa extrana hieman ohennettua hopea-askartelumaalia luomaan jokseenkin aavemaista lookkia. Luonnossa näyttää aika lailla kivalta. :)



Ensi viikonlopusta ja ensi viikosta on tulossa kyllä niin kiireinen, että luultavasti seuraavaa blogimerkintää joutuu taas odottamaan...

3. marraskuuta 2009

Yleensä en halua näyttää mitään keskeneräistä, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen. Ajattelin, että tässä pihan tekemisessä menee vielä niin kauan aikaa, että tuleva postaus kestäisi taas ikuisuuden tullakseen. Yritän muutenkin nyt päivitellä tätä useammin kuin kerran tai kaksi kuukaudessa. ;)

Kuvanlaatu on taas mitä on. Päivänvaloa ei vaan riitä, ja vaikka suoraan kotiin päästyäni kiiruhdin parvekkeelle kuvailemaan niissä valonrippeissä mitä neljän aikaan oli, ei se auttanut. Tässä mielessä tämä vuodenaika on yksi tylsimmistä, vaikka pidän muuten enemmän sen synkkyydestä kuin kesäauringosta.
Olen siis väsäillyt puita. Tai no tässä tapauksessa se on aika harhaanjohtavaa sanoa "puita", sillä niitä on vasta kaksi. En tiedä helppoa ja nopeaa oikotietä onneen tässä tapauksessa ja näin ollen näidenkin häkkyröiden tekoon on uponnut aikaa tovi jos toinenkin. Voisin kuitenkin sanoa, että olen aika lähellä läpimurtoa. Kolmannen puun kohdalla olisin jo viisaampi. Harmi vain, että materiaali loppui kesken ja aikaiseksi saisi nyt enää vain kitukasvuisen koivun ja tavoitteenihan ovat paljon paljon korkeammalla.

(Suosittelen jälleen kerran klikkaamaan kuvia suuremmiksi)
Tässä yllä on se ensimmäinen puukokeilu. Tarkoituksella siinä ei ole lehtiä. Ei sen puoleen että sellaisia siihen osaisinkaan lisätä... mutta jotenkin minulla on sellainen visio, ettei kukkivat omenapuut oikein sovi Kalmankujan pihaan.

Tässä on taas se toinen versio. Huomattavasti tyytyväisempi olen tähän. Siinä on osana jopa ihan oikea oksa. Oksia voisi olla toki enemmänkin, ehkä sitten siinä seuraavassa olen kärsivällisempi.

Väliaikakatsaus itse pihalle. Jatkopalan maaosuudelle olen oikeastaan vasta liimannut, muuten se on niillä sijoillaan mihin se viime kevään innostuksen jälkeen jäi. Se aitaus pitäisi vielä joskus tässä pykäistä pystyyn. Olisi se vaan eri hienoa saada tämä osuus vihdoin valmiiksi, tämä kun on juuri se asia jota eniten tässä talossa tulee katseltua ja jonka aina ensin näkee.

Ma luulen että kaikki taisi olla tällä erää tässä. :)


edit. kokeilin uutta tekstieditoria ja ehkä kymmennellä julkaisukerralla teksti näytti siltä kuin pitää, helppoa ja kätevää!?