26. elokuuta 2009

Niinhän se oli, että kun jokin aika sitten hävitin vanhan blogini, jäi sinne joitain sellaisiakin juttuja joita ei vielä täällä bloggerin puolella ole lainkaan käsitelty. Yksi niistä on Kalmankujan asukkaiden esittely. Ovathan he kuitenkin aika oleellinen osa tämän blogin maailmaa, joten päätän tässä ja nyt korjata tämän puutteen.

Nukkekodissa asuu siis pariskunta, herra ja rouva Kalmankuja. (en tiedä onko asukkaat nimetty talon mukaan vai talo asukkaiden..?) En ole oikein keksinyt heille luontevia etunimiä, joten olen tähän asti kutsunut asukkaita vain herraksi ja rouvaksi. Perheeseen ei kuulu ainakaan toistaiseksi lapsia, sillä alusta asti olen ajatellut etteivät lapset ole välttämättömyys, mutta saa tulla jos on tullakseen. Sen sijaan kissoista, ja nimenomaan mustista sellaisista, ajattelin talon täyttyvän. Jossain vaiheessa talon ylimpään kerrokseen muuttaa varmasti myös ikioma kotikummitus, mutta se on vasta työn alla. Aion yrittää tehdä jotakin muuta kuin lakanamytyn, katsotaan miten sekin sitten onnistuu. :)

Nuket ovat rungoltaan aika rajun muutoksen kokeneita valmisnukkeja. Rouva on posliiniraajainen ja harmillisen kankea. Herra sen sijaan taipuu senkin edestä, kiitos rautalankavartalon. Nukeilta on siis vaihdettu hiukset, ommeltu uudet vaatteet ja maalattu kasvot. En onnistunut löytämään kovin kummoisia kuvia nukeista alkuperäisasussaan, miehestä en itseasiassa ollenkaan, mutta laitan tähän kuitenkin kuvan eniten sitä muistuttavasta nukesta. Alkujaan miehen puku oli ruskea ja päässä oli jonkinlainen ruskea huopahattu, hiukset olivat lyhyet ja ruskeat nekin. Rouva taas oli täsmälleen alla olevan kuvan mukaisen näköinen.

Olen kokeillut tehdä omiakin nukkeja, mutta kasvojen muotoilu on sen verran vaikeaa, että niistä on tullut turhankin persoonallisen näköisiä. En haluaisikaan, että niiden pitäisi niin kovin kuvankauniita olla, mutta ei kai kaikki voi näyttää kamalalta noita-akaltakaan? :D




Tässä nyt tämä rouva kahdesta ilmansuunnasta kuvattuna. Esittelin tämän jo helmikuussa, mutta menköön uudestaan. Kasvojen maalausta täytyy kenties hieman korjailla, kun ostin sitä varten ihan uuden näädänkarvaisen ja pikkuriikkisen siveltimen.


Miehen vaatetus oli jotenkin vaikea rakentaa. Se johtuu ehkä vartalon muodosta, käsivärret ja alaraajat ovat ihan tikkulaihat mutta rintakehä ja pää on valtava suhteessa muuhun vartaloon. Hiukset on sidottu kiinni mustalla silkkinauhalla.


Laitanpa tähän vielä pari kuvaa keittiöstä. Jospa tässä kuvassa erottuisi paremmin tuo hellan takana oleva muuri:


Ja tässä tarkemmin kuvattuna tuo nurkkauskin ja hylly tavaroineen:



Koko talon varustus kaipaa edelleenkin lisää pikkusälää, vaikka muuttolaatikkoon näitä juttuja pakatessani tuntui että tätä pikkuroinaakin riittää loputtomiin. Oih ja voih, kun olisi enemmän sitä aikaa.




7 kommenttia:

  1. Ihana lähitarkastelu nukeista :) Hienosti oot saannu muokattua niitä ihan talon asukkaiden näköiseksi.

    Ostin vastaavanlaisen tuon naispuoleisen nuken sillon sieltä Forssan markkinoilta kesällä, mutta en oo muuta uskaltanu tehdä sille kuin letittää hiukset. Se ei kyllä kovin kallis ollut, niin ehkä sitä vois kokeilla vähän tuunata.

    Mistä oot muuten tuon astiakaapin bongannu? Ollut etsinnässä vastaavanlaista, tosin ehkä jollain pikkulaatikoilla, että sais tungettua nuo haarukat ja veitset sinne.

    VastaaPoista
  2. Kaappi on tuliaisia Helsingin Hobbypointista. Alkujaan puunvärinen ja sittemmin värjätty peiteväreillä. :)

    VastaaPoista
  3. Hei
    Olipas kiva tavata Herra ja Rouva Kalmankuja. Upean näköisiksi olet nuket saanut. Itsellä on sama rouva alkuperäisissä asuissa ja ei kyllä tunne edes siskoksiksi.
    Todella hienot

    VastaaPoista
  4. Upea nukkekoti ja kiva kun joku tekee muutakin kuin "ylisöpöä sievistelyä" :D Oma nukkekotini kulkee nimellä kettukommuuni. Pelkään vähän nukkeja joten omassa nukkekodissani asuu sen sijaan kettuja. Projekti on tosin vielä vähän kesken.

    VastaaPoista
  5. Anneve: Jos tämä onkin se ilkeämpi sisar? ;)

    Stella: Kiva kuulla! Alusta asti on ollut selvää, että sievää ja kaunista nukkekotia en saa tehtyä tekemälläkään, eikä se olisi kyllä yhtään tekijänsä näköinenkään. Rappiolla on hyvä olla? :)

    VastaaPoista
  6. Hei!

    Löysin blogisi sattumalta nukkekotiaiheisia blogeja selatessani. Projektisi vaikutti sen verran kiintoisalta, että päätin liittyä lukijaksi.

    Tarkempi tutustuminen täytyy jättää paremmalle ajalle, mutta näin pikavilkaisullakin näytti todella hienolta!

    VastaaPoista
  7. Hieno saada uusia lukijoita, tervetuloa :)

    VastaaPoista