Innostuin hetkeksi tekemään hieman puutarhahommia, kun minusta ne tekemäni puut eivät vieläkään näyttäneet tarpeeksi kuolleilta. Kokeilin vähän vehnäjauhottaa niitä, ja kyllä ne minusta nyt paremmilta näyttää. Sumutin ensin liimasprayta oksiin ja latvoihin ja tupruttelin siveltimellä jauhoa päälle. Kannattaa kokeilla, jos uskaltaa. :D

En ole ihan varma kuinka hyvin tuo pinta näistä kuvista näkyy. Luonnossa puiden latvat ja runko on semmoiset likaisen harmaat ja jollain lailla huurteisen näköiset. Ihanat.

Eilen illalla töiden jälkeen jaksoin kuvata melkolailla valmista makuuhuonetta. Aikamoista lumimyräkkää uhmaten ajelinkin kotiin, mutta nähtävästi pääsi ehjänä perille sekä kuski että auto. Tänään ei onneksi tarvitse lähteä yhtään mihinkään, korkeintaan haukkaamaan raitista ilmaa nietosten keskelle. Normaalisti olisin nyt koulussa, tai tuntuu siltä kuin pitäisi olla, mutta kas kas, eipä olekaan, sillä se loppui viime viikolla. Jipii. Töissä on kuitenkin käytävä, vaikka ei jaksaisi oikeasti sitäkään. Välillä haluaisin vain sulkea kännykän ja lukittautua kotiini edes viikoksi.

Pitemmittä puheitta, tässä esittäytyy uudenuutukainen makuuhuone!

En oikeastaan keksi mitään erityistä sanottavaa tämän tekemisestä. Makuuhuoneen paikka oli aiemmin kerrosta ylempänä, mutta päädyin kuitenkin laittamaan sen tähän alas. Tästä taisi tulla suosikkihuoneeni talossa.

Olen aika tyytyväinen seiniin, ja sietää kyllä ollakin, sillä pähkäilin niiden kanssa aika pitkään. En halua mitään liian överiä - verisiä kädenjälkiä tai muuta. Riittävän synkkää, mutta kuitenkin sellaista että joku voisi tuolla oikeasti asuakin.


Arvelin että voisi olla ihan hyvä vilauttaa kokonaiskuvaa talosta. Ehkä tuo huoneiden nykyinen sijainti näin selkiintyy. Kalmankujalaiset eivät liiemmin piittaa järjestyksestä. :)

Viime viikolla stressitaso laski jonkin verran, kun sain päättötyön vihoviimein valmiiksi ja palautettua. Melkein koko viikonloppukin oli poikkeuksellisesti vapaata, ainakin tavallaan. Loppuviikolla poistettu viisaudenhammas särki sen verran kovasti ja koska haavakaan ei meinannut hyytyä, sain istuskella sairaslomalla. Vieläkin vaan särkee, plaah.
Yllättäen eteeni tarjoutunut vapaa-aika piti tietenkin käyttää hyväksi, ja niinpä sain jatkettua vuodenvaihteessa aloitettua kylpyhuonetta. Ei se kuitenkaan valmis ole, ei likimainkaan. Lattian kanssa oli sellaista säätöä, että sain tuhrattua koko päivän melkeinpä siihen. Huoneen lattia oli jo lähtökohtaisesti vino, joten yritin suoristaa sitä parhaani mukaan. Tein uuden lattian paksulle pahville ja koitin tilkitä sen paikalleen niin, että huonekin olisi suorassa. Vielä en ole päässyt tavoitteeseen.


Tuossa nyt kaikesta huolimatta väliaikakatsaus. Lattia on tehty vähän samaan tyyliin kuin takkakin, eli sivelty paksulti pikakittiä pahville ja hammastikulla raaputettu laattojen rajat sekä muut kulumat ja lohkeilemat. Salama söi aika hyvin nuo värit mm. lattiasta, väri on luonnossa selkeästi tummempi. Salama paljastaa näköjään aika paljon muitakin epäsiistejä kohtia, joita ei niin paljaalla silmällä näekään. Ups. Tulispa jo kesä, niin saisi kuvattua ilman tuota kirottua salamaa.