Kalmankuja

Kylpyhuone

2012-01-25T18:41:00.001+02:00

Kylpyhuoneesta lensi katto pois, ja alkoi seinien tasoitus. Lattialle asennettiin uudet laatat, joiden välissä kasvaa somasti hometta. Laatat ovat pahvia, jotka käsittelin leimasinmusteilla kuluneen näköisiksi. Olen kerta toisensa jälkeen todennut ne mitä parhaimmaksi tavaksi vanhentaa asioita, ja erityisesti miniasioita. Ostin hiljattain itselleni uutena kokeiluna pähkinän ruskeaa alkoholimustetta ja aion tulevana viikonloppuna testata miten se toimii. Periaatteessa sillä pitäisi pystyä värjäämään muovia ja metallia.

Kalusteet muokkasin tuollaisiksi jo kauan aikaa sitten, mutta vasta nyt tein pytylle säiliön. Vetonaru siitä vielä puuttuu, sillä en ole laatikoistani vielä löytänyt tarpeeksi pientä ketjua.

Tapetointia

2012-01-23T21:47:00.003+02:00

Makuuhuoneen (joka oli ennen olohuone) seinäpinnat olivat jo niin kärsineet, että ne kaipasivat ylleen uutta tapettia. En löytänyt sopivaa tapettia omista varastoista, tulostimessa ei riittänyt mustetta, eikä lauantai-iltana voinut lähteä ostoksillekaan (eipä olisi liioin huvittanutkaan). Näin päädyin tekemään tapettia itse. Pohjana on mustaa paperia, johon painelin leimasimella köynnöskuviota. Muste on punaista, mutta tuo tausta on niin tumma, että lopputulos näyttää enemmän violetilta. Ei huono juttu minusta, vaikka punaista olisin halunnut.

Samalla vaivalla sudin lattian pähkinänruskealla petsilakalla,

sekä uusin lattia- ja kattolistat samaan sävyyn.

Lisäksi muutoksia on kokenut talon kylpyhuone, joka oli pitkään täysin paitsiossa. Siitä lisää myöhemmin...

Short translation

I didn't have any suitable wallpaper to my bedroom so I decided to do it myself. It's simply black paper where is stamped on all around climbing vines. Ink is red but it look little bit violet on the dark base (not bad at all). Also bathroom has faced some changes but I will tell more about it later...

Summa summarum

2012-01-08T15:01:00.001+02:00

Blogi on elänyt hiljaiseloa, ja sama hiljaisuus on vaivannut blogin ulkopuolellakin.

Työpäivät ovat olleet nyt aika kuluttavia, joten kaikki energia on

yleensä loppu kello neljän aikaan kun suuntaan kohti kotia.

On minulla kuitenkin jotakin näyttää viime kuukausien aikaansaannoksista.

Kalmankujan kirjastoon/torniin askartelin mittatilaustyönä työpöydän, joka soljahtaa

täydellisesti sille varattuun aukkoon takaseinällä. On mahdollista, että yläpuolelle tulee vielä hyllyjä, mutta toisaalta en haluaisi liiaksi peittää hienoa seinääkään. Ehkä jätän sen noin.

Pöydän äärestä puuttuu työtuoli ja muuta pientä tarpeellista sälää.

Olen jonkin verran saanut jatkettua talon valaistusprojektia, sillä

toistaiseksi vain keittössä on ollut lamppu. Viime syksynä ostin yhden

"öljylampun" lisää (euromini's), mutta vasta nyt sain porattua reiän seinään

ja kytkin sen paikoilleen. Huoneeksi valitsin maakuuhuoneen, joka on talon pimein huone.

Dolores:lta tilasin kokeeksi yhden patteritoimisen led-lampun, joka vaikuttaa äärimmäisen helpolta systeemiltä. Se taitaa olla aika uusinta uutta minien maailmassa, tai sitten minulta on mennyt jotain pahasti ohi. Tämäntyyppisiä lamppujahan saa helposti mihin vain, eikä enää mitään rumia johtoja. Olohuone ja makuuhuone ovat muuten vaihtaneet paikkaa. Entinen makuukammari toimii mielestäni paremmin tuollaisena aika intiiminä olohuoneena. Nurkkaa somistamaan pääsi muinoin kyhäilty kulmakivitakka. Toisessa nurkassa tehdasvalmisteinen kirjahylly/kaappi, jonka patinoin tummemmaksi vedenkestävällä leimasinmusteella.

Kaapin alkuperäinen kiiltävä ja sileä pinta kun ei oikein istu tähän taloon.

Niin ja hyvää alkanutta vuotta kaikille uusille ja vanhoille lukijoille!

(vähän myöhässä, mutta kuitenkin)

Short translation

Last few months have been quite consuming, but at least I have something to show you. For Deathly Alley I made new working table. I think it suit very well next to the bookshelf. I have also proceeded my house lightning project, and even installed a new lamp on the bedroom. By the way, bedroom and living room are now in opposite places. I think this is better now.

Very happy New Year for my old and new followers!
(better late than never...)

Update and award

2011-10-15T14:04:00.001+03:00

Keittiössä on nyt valmis liesikupu. Tässä kuvassa se on melkein puhkipalanut,

mutta voin kertoa että se on maalattu hopeamaalilla ja reunoja hivenen patinoitu musteella.

Kiiltävä kromi olisi kaikkein paras "väri" tähän. mutta käy se näinkin.

Seuraavaksi olisi tarkoitus alkaa tehdä jotakin noille seinien alaosille. Luultavasti maalaan ne tummanpunaisella, muuten tästä tulisi aika tylsän värinen kokonaisuus.

Muutama kahvitikuista väsätty vihanneslaatikko odottaa vihanneksia.

Olen aika huono pipertelemään miniruokia, joten nähtäväksi jää millaisia salaatteja saadaan.

Ja lopuksi yksi bloggaamisen parhaista asioista:

Susanna muisti minua tällä tunnustuksella, kiitos siitä!

Tunnustus on tarkoitettu kaikille ihanille ja taitaville käsillätekijöille - olivatpa henkilöt sitten intohimoisia neulojia, nikkaroijia, leipureita, remppaajia, tuunaajia tai mitä vain.

Tunnustukseen kuuluu jatkaa seuraavia lauseita:

Jos voittaisin lotossa 10 miljoonaa...

luovuttaisin siitä ensin hyvän osan eläintensuojelutyöhön, kuten paikalliselle kissa/koirakodille. Tunnen tärkeäksi auttaa niitä, jotka eivät voi millään lailla auttaa itseään. On minulla tietysti maallisempiakin haaveita, joita rahalla saisi toteutettua. Vanha talo pellon reunalta on hankintalistalla ensimmäisenä. Se kunnostettaisi vanhan mallin mukaan ja siellä olisi tilaa työhuoneelle ja verstaalle sekä kissoilleni valtaisa ulkotarha. Miljoonista huolimatta pitäytyisin todennäköisesti aika yksinkertaisessa elämässä ja nauttisin siitä ettei töissäkäynti ole välttämätöntä. En varmaan voisi olla hankkimatta myös pientä perheenlisäystä (nelijalkaista siis).

Jos saisin päivän olla mies...

tuntisin oloni varmaan aika epämukavaksi, mutta olisi silti mielenkiintoista kokeilla.

Haluaisin osata...

olla järjestelmällisempi. En vain pysty pitämään kotia järjestyksessä ja hukkaan vähän väliä tavaroita. Naurettavinta on, että töissä olen itse siisteyden perikuva.

Hävettää tunnustaa, mutta...

keräilen animaatioita. Niin netistä kuin kaupoistakin. Pidän enemmän piirretyistä, kuin ihmisten näyttelemistä elokuvista. Se hävettää siksi, että usein animaatiot mielletään lastenohjelmiksi. Katson kyllä niitäkin... hmm.

Tänään aion vielä...

imuroida, pestä pyykkiä, tiskata ja vaihtaa kissojen hiekat. Aika booring, mutta sen jälkeen ajattelin tutustua uuteen cd-levyyn, jonka ostin tällä viikolla.

Tämän tunnustuksen haluan antaa eteenpäin Kartanonrouva Eliselle, jonka kotiin todella kannattaa kurkistaa. :)

Huomaan saaneeni myös muutaman uuden lukijan, tervetuloa!

All over black and white

2011-10-01T17:09:00.002+03:00

Vaihtelu virkistää sano kissa kun mummolla pöytää pyyhki. Yksi ilta sain sykäyksen jatkaa taas tätä diner-projektia. Päädyin myös korjaamaan aiempia ratkaisujani - muutin kalusteiden paikkoja ja nikkaroin takaseinän ikkunalla. Kun suuret linjat oli jotenkuten saatu selviksi, ryhdyin napsimaan kaakeleita. Oikeastaan muuta pelkoa minulla ei nyt ole kuin että alkaako näitä ruutuja olla jo vähän liikaa? Onko värivalintakaan oikea? Tunnelmasta olisi tullut ihan erilainen jos seinät olisivat punavalkoruudulliset. Oli näissä kuitenkin niin paljon vaivaa, että en henno uusiksikaan enää tehdä. Välillä ärsytän itseäni tällä jatkuvalla jahkailulla. En saisi ikinä valmista, jos odottaisin aina siihen asti olen varma päätöksestäni.

Huuva on tekeillä tuohon työtason vasempaan päähän. Tänä aamuna sain sen kasattua kokoon, mutta huuvan pintaa pitää vielä tasoittaa ja lopuksi maalata. Minäkin odotan jännityksellä millainen siitä tulee.

Tilat saisivat olla hitusen isommat, koska nyt en saakaan enää haaveilemiani penkkejä mahtumaan tänne. Pöytä ja pari tuolia kahvilan toiseen päähän varmaankin mahtuu, se hieman lohduttaa. Mietin tätä kalusteiden järjestysratkaisua pitkään, ja olen loppujen lopuksi sitä mieltä että se on parempi näin. Halusin ikkunan työtason yläpuolelle ja paksuun puulevyyn en olisi saanut välineilläni porattua aukkoa.

Short translation.

Finally I decided to continue my Diner-project. I changed the furniture places, and cut the big pile of tiles. I also have a little suspicion in my mind, maybe there's too much black and white now... but otherwise I like it more like this.

Touch of Autumn

2011-09-05T15:21:00.000+03:00

Sommittelin ullakkotorniin kalusteita ja rakensin kirjoille lisää hyllytilaa.

Syksy ja kuivuneet kasvit inspiroivat jatkamaan Kalmankujan pihan täyttämistä. Pietaryrttien kukinnot ovat parhaimmillaan näin, vaikka muuten en niistä pidä. Pohjana kukkasientä, jonka valelin liimalla ja päällystin mullalla ja muulla kasveista irtoavalla hakkeella. Siihen on helppo tökkiä mitä ikinä keksiikään. Suttuista, mutta mukavaa puuhaa.

Newspaper madness

2011-08-27T14:27:00.000+03:00

Olipa kivaa. Harmi että seinätila loppui jo kesken. Kalmankujan torni sai ylleen sanomalehtikääreen. Lehdet ovat tulosteita, jotka on sotkettu huolellisesti musteella. Nips naps kuvat irti ja seiniin kiinni vesiliima-seoksella. Nopeaa, helppoa ja hauskaa. Sopii ihmisille, joille tekemisen ilo on millintarkkaa työskentelyä tärkeämpää. Lopputulos ei kaikkien silmää ehkä miellytä, mutta minä olen tyytyväinen. Kimmoke muutokselle tuli siitä, että tummia seiniä vasten olevat tummat huonekalut ja tavarat eivät oikein näkyneet hämärässä huoneessa. Kuvaaminen oli vielä mahdottomampaa.

Loppusilaus on vielä kesken, joka tarkoittaa lähinnä listojoen laittoa ja paikkamaalausta. Pitäisi varovasti koittaa puhkoa tuo ikkunakin auki, joka alimassa kuvassa on tapetoitu päälle. Näissä jutuissa olen yleensä aivan onneton. Hirvittää, mitä tällä kertaa saan pilattua.

Short translation:
This tower was a little too dark, so I decided to hang wallpaper on it again. Wallpapers are prints wich I have dyed with inks. Then I cut them into pieces and glue on wall. Quick, easy and fun. And very useful way to do for people who don't have too much patience (like I do...). ;)

Swap

2011-08-24T09:22:00.002+03:00

Kiitos kaunis Sinikalle, vaihtotavarat saapuivat eilen ja niitä olikin melkoinen määrä! Olen kerran aiemmin osallistunut vaihtoon, mutta tätä voisi tehdä useamminkin. Toivottavasti lähettämäni jutut olivat mieluisia ja niitä oli "riittävästi". 8)

Translation

I made a swap with Sinikka and look what such a bunch of items I got from her. I'm very happy. :)

Back to basics

2011-08-21T12:44:00.000+03:00

Alkoi tuntua sopivalta hetkeltä palata blogin ääreen ja tässä ollaan. Kesän aikana kurkistelin ahkeraan muiden blogeja ja sormet syyhyten halusin pitkästä aikaa tehdä jotakinpientä itsekin. Niin se kuitenkin on minulla, kuten on monella muullakin, että työ haittaa harrastuksia. Tänä viikonloppuna kuitenkin tomerasti päätin, että sitä aikaa täytyy löytyä ja vietinkin eilen antoisan koti-illan mielipuuhissani.

Taannoin tein mielestäni mainion oivalluksen, että leimasinmusteita voi hyvin käyttää myös mini-juttujen vanhentamiseen. Mustevalikoimani ei ole järin suuri, mutta nämä alla olevat olen todennut erinomaisen hyviksi. Tavalliset meikkisienet soveltuvat hienosti värin tuputtamiseen. Distress Ink-musteet ovat vesiliukoisia, joten märällä siveltimellä saa hienoja laveerauksia ja vanhojen paperien tuntua tehtyä ihan silmänräpäyksessä. Ei enää suttuisia akryylejä tai teen kanssa läträämista, hurraa!

Hullu ajatukseni on palata jälleen Kalmankujan torniin. Haluan tapetoida seinät vanhoilla sanomalehdillä. Ensimmäisessä kuvassa on siitä pieniä viitteitä. Saa nähdä mitä siitä tulee.

Short translation

Somehow I started to feel that I need to get back on my blog so here I am. Whole last summer I read your lovely blogs, feeling at the same time some kind of restless on my fingers. Yesterday night I decided to finally sit down and start to do something tiny. Some time ago I noticed that inks are very easy way to make papers look older. Particularly fine inks are suitable for mini-works. No more messy acrylic paints or splashing with old tea, hooray!

Here's Mama

2011-03-29T12:28:00.001+03:00

En ole ennen tehnyt yhtään nukkea alusta loppuun itse, mutta päätin kokeilla:

Hän on dinerin Big Mama, tempperamenttinen ja voimakastahtoinen matami, jossa on jäljellä vielä ripaus menneiden vuosikymmenien tyylikkyyttä ja sensuellisuutta. Hiukset on vielä tekeillä, enkä ole varma onko hän Se Oikea kahvilanpitäjä, vai tuleeko tilalle joku muu (jonain päivänä).

Here's Big Mama, my very first self-made miniature doll. She's strong-willed matron, which still have a touch of elegance in the past decades. Hair is still coming and I'm not sure is she the right person to keep diner? It's possible that I will make better one. Someday. :P

I see red

2011-03-13T18:38:00.002+02:00

Tällä kertaa diner on edistynyt parin baarijakkaran verran. Kangaskaupasta löytyi punaista keinonahkaa, eikä palalle tullut juurikaan hintaa pienen valmistusvirheen vuoksi. Jakkaroiden istuinosan pohjana on tyhjä tuikkukippo, jalka kukkakeppiä, joka on tökätty pyöreään balsanpalaan. Pintaan hopeamaalia ja se on siinä!

I used on this chair empty tealight foil/metal, piece of wooden stick and a circle piece of balsa. Red fabric is imitation leather wich works very nice in these kind of mini-works. :)

Laitteisiin sain myös vihdoin nappulat paikoilleen:

Ja sitten hieman tavallisista aiheista poikkeavaan juttuun, nimittäin minulla on onni päästä tälle todennäköisesti aivan mahtavalle keikalle! :)

I feel very very lucky because in next summer I will go to see this concert! I can't wait to July when the big day is. This is my firt time when I will actually see at live my biggest idol... :)

kuva täältä

Odottavan aika on vain kamalan pitkä, h-hetki on vasta 22. heinäkuuta...

It might be spring

2011-02-27T21:16:00.001+02:00

Tämän päivän aurinkoinen ja lämmin ilma lupailee kevättä, jes! Kyllästyin talveen jo joulun jälkeen, joten on hurjan energinen olo heti kun aurinko hiukankin pilvenraosta pilkahtaa. Vaikken nyt käy töissäkään, tuntuu ettei vuorokauden tunnit riitä siltikään kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Koko helmikuun olen lusmuillut ja kehtaan myöntää että se on ollut aivan mahtavaa! Viimeksi lomailin kuukauden kesällä 2008, siksikin on tuntunut luksukselta elellä luontaisten unirytmien mukaan ja tehdä asioita kellosta riippumatta.

Yeah, mutta sitten varsinaiseen päivän aiheeseen. Kahvilaan näpersin tuommoiset upeat laitteet (alempi kuva), nappulat puuttuu vielä, koska mietin vielä miten teen ne. Suttasin myös vähän kaikkea leimasinmusteilla, ja kun niillä alkaa tupputtelemaan niin on vaikea lopettaa. Veikkaan ettei terveystarkastaja päästäisi nuhteetta tätä keittiötä, mutta pakkohan vähän on patinaa olla, onhan?

Vasemmalla parila pihvien ja pekonien käristämiseen (huomatkaa rasvakouru alla!) ja oikealla rasvakeitin. Rasvakeittimessä ei ole vielä koria, ainoastaan hämäykseksi kahva. :D Mallia otin entisen työpaikan laitteesta, niin hyvin kuin ulkoa muistin. Tästä kuvasta ei hyvin näy, mutta parilan jalat on itseasiassa insuliinipiikin muovisuojuksia, jotka pätkäisin sopivan mittaisiksi. Ovat kyllä käteviä pikkuosia, ja niitä siskolta kertyykin mielimäärin.

Olen harkinnut hankkivani scenic water-vesiainetta, kun monessa blogissa on näkynyt kuinka upeita juttuja sillä saa aikaan... sen avulla onnistuisi varmaan taikoa öljytkin tuohon keittimeen.

Pykäisin uuden bannerinkin tätä blogia koristamaan, aikas mauahtava..? ;)

. . . . . . . . . . . . .

2011-02-13T13:43:00.006+02:00

Pari juttua alkaa olla ihan kohta valmiina. Toiselle seinälle tulee tämäntyyliset työtasot, jossa vasemmalla on tilaa parilalle ja rasvakeittimelle, keskellä on vetolaatikosto kylmäsäilytykseen ja oikealla nurkassa syvä tiskiallas. Altaan hana, laatikoston moottorin nappulat ja muut laitteet on vielä tekemättä. Samoin ilmastointilaitteet katosta odottaa tekijäänsä. Takaseinälle on tulossa hieman lisää kaakelia ja/tai rosteripintaa, ruokalistataulut, hyllyjä astioineen ja sen sellaista.

Toinen puoli kahvilasta asettuu suunnilleen näin.

Toiselle puolelle mahtuu (punaisen seinän viereen) pari loossia pöytineen.

Tiskin eteen ajattelin tehdä kaksi tai kolme baarijakkaraa,

tiskin päälle mahtuu pieni vitriini ja varmaan myös pirtelökone ynnä muuta asiaan kuuluvaa...

Tiskin tason reuna ei jää ihan tuollaiseksi, nythän se on aika ruma.

Sellainen kromireuna olisi hieno, mutta mikään tähänastisista kokeiluista ei oikein ole toiminut. Maalasin sen nyt toistaiseksi vain hopealla.

Jeps, palailen kun homma edistyy. :)

Long time no see

2011-02-09T13:06:00.004+02:00

Lisääntynyt vapaa-aika (ts. työt loppuivat) on poikinut vihdoin uutta näytettävää minirintamallakin. Kalmankujalle rykäisin loppujen lopuksi yhtenä iltana koko pihaa reunustavan aidan, johon sain myös kytkettyä viime vuoden puolella tekemäni portin. Jee! Piha on varsinainen sekamelska, johon pitäisi pureutua jossakin vaiheessa. Kuistilta puuttuu kattokin...

Nyt on vain niin, että kaipasin välillä jotakin toisentyylistä tekemistä ja siksipä aloinkin toteuttaa pitkäaikaista haavettani. Siitä alustavia kuvia hieman alempana.

Kyseessä on tällainen roombox-tyyppinen, yhden huoneen mini-projekti. Sisälle on aikomus rakentua kahvila/pikaruokala, johon havittelen 50-luvun american diner-henkeä. Esikuvia ei ollut vaikea löytää, enemmän ongelmaksi tulee se, miten toteuttaa kaikki osaset...

Tällä hetkellä valmiina on vasta lattia ja tuo ylläoleva seinä. Lattia on kittiä/tasoitetta, johon raapustelin lattialaatat ja sen jälkeen maalasin ruudut akryyleillä joka toisen mustalla ja joka toisen valkoisella. Tarkoituksella lattiassa on lohkeamia ja kulumaa, koska ajattelin sen tuovan sopivan rähjäistä tunnelmaa. (tai no jos rehellisiä ollaan, niin en vain osaa tehdä siistiä ja kiiltävää jälkeä)

Seinään tein pahvikaakelit, alaosa on pahvia ja listat grillitikkua. Noiden pikkuruisten kaakeleiden asettelussa pinsetit osoittautuivat korvaamattomiksi apulaisiksi.

Toivottavasti teille lukijoille ei ole kovin suuri pettymys tämmöinen tyylisuunnan vaihdos. :)

Translation:

Lately I have done fences all over the yard. I'm kind of bored to my old dollhouse so I started to do new project. It's roombox where i'm going to build 50's american diner-style fastfood place. This is my longtime dream and I think now is right time to do it. :) Otherwise, welcome to the new followers!

Ja portti aukesi narahtaen

2010-12-18T12:53:00.001+02:00

Jouluvalmistelut on jo pitkällä ja muutenkin tässä on vierähtänyt tovi sitten viime postauksen. Tässä tuoretta kuvamateriaalia viime aikojen projektista. Nimittäin, Kalmankujan pihan aidoitus on viimein alkanut ja aloitin homman tekemällä portin.

Tällainen siitä tuli (ehkä ihan hiukan vaan Tim Burton-henkeä...).

Pylväät on pahvia ja kittiä, portti grillitikkua ja rautalankaa - eli aika perusmateriaaleista. Jonkinlaisen salvan tuohon voisi vielä taiteilla, mutta sen ehtii vielä. Pylväät on muuten ihan tarkoituksella vinossa, hain vähän semmoista epätodellista lookkia tähän. Ja tästä allaolevasta kuvasta näkee millaiset melko simppelit takorauta-aidat pihaa tulee reunustamaan. Tekemisen puutetta ei siis ole, valmiina ei ole vielä yhtäkään elementtiä...

Well, here's my new gate - pretty cool isn't it? :) I've also started to build "iron" fences to round the yard. There's so much work to do yet...

Luultavasti koko loppuvuosi tulee olemaan yhtä kiireistä kuin tähänkin asti, joten toivottelen varoiksi jo nyt armaille lukijoilleni oikein hyvää ja rentouttavaa joulua sekä idearikasta ja luovaa Uutta Vuotta 2011! :)

This might be last post in this year so I wish already to all my followers very merry and relaxing Christmas time and creative full New Year 2011! :)

Little update

2010-11-21T15:04:00.001+02:00

Ulkoeteinen alkaa olla melko valmis, katto tosin vielä puuttuu ja portaista kaiteet. Ulko-ovesta tuli aika matala, mutta ei mahda mitään...

Kaikki puuosat ovat balsaa, jonka petsasin pähkinän sävyllä. Ovenkahvan vääntelin rautalangasta ja kiinnitin paikoilleen helmien ja korunosien avulla.

Seuraavaksi pitäisi alkaa miettiä kattoa. Ajattelin tehdä siitä irtonaisen, jotta kalustamisesta ei tule liian hankalaa.

Porch is almost finished. I made these windows and door myself and they are made from balsa wood. Now I start to think how I will make the roof...

Kaksi ikkunaa

2010-11-16T14:03:00.001+02:00

Porstuan/kuistin ikkunat ovat nyt lähes valmiit ja tässä muutama havainnoillistava kuva viime viikon näpertelyn saavutuksista.

Ikkunoiden puitteet ovat ulkopuolelta balsabuuta ja sisäpuolelta pahvia. Senpä takia kuvia sisäpuolelta en näytäkään, hahhaa. Noissa kaarissa oli niin hermoja raastavan kammottava homma, etten viitsinyt alkaa sisäpuolellekin alkaa sellaisia väsäämään. Visioin mielessäni pahvirimat kyllä ihan erilaisiksi, voi olla että ne lähtee vaihtoon kunhan viikko tai kaksi on mennyt. Oli tämä nyt silti eräänlainen riemuvoitto, että balsastakin saa todella tehtyä muotoikkunoita. Aiemmin arvelin että se olisi liian haperoa siihen, mutta lopulta tärkeintä olikin vain hyvin terävä veitsi. Ikkunalasit ovat hienolla hiekkapaperilla hiottua "piirtoheitinkalvoa" sekä ohut kerros liimaa.

Lattia on pahvinpalasia ja tasoitetta. Laattojen reunat suttasin näpsäkästi leimasinmusteella. En tiedä käyttääkö kaikki muutkin samaa systeemiä, mutta minulle tämä oli hyvä oivallus, joka olisi voinut tulla aiemminkin. Leimasinmuste ei kiiltele samalla tavalla kuin akryylimaali, joten lopputulos on aidompi. Mitä mahdollisuuksia tämä tuokaan kirjojen vanhentamiseen sun muuhun, oijoi.

Pelottaako?

2010-10-18T19:21:00.002+03:00

Tämä on hiukan normaalista poikkeava aihepiiri tässä blogissa, mutta katsotaan nyt mitä tästä tulee... Asiahan on niin, että lueskelen yhä edelleen satukirjoja ja ostelen niitä itselleni (vaikka saatan hiukan yli-ikäinen ollakin). Toisinaan tekee vähän parempia kirja-löytöjä ja tämä Hämäräkirja on juuri sellainen. (napsin joitakin kuvia kirjan sivuilta ja pahoittelen jo etukäteen kammottavaa kuvanlaatua)

Kirja on tarina pimeästä ja pimeänpelosta, mitä kaikkea pimeys saa aikaan, mutta toisaalta rivien välistä voi lukea ehkä jo kuluneenkin opetuksen siitä, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. (No tietysti ystävyys on kultaa kallimpaa.) Teksti on minun mielestäni aika moniselitteistä ja runollista, joten en ole ihan varma onko tämä pelkästään lastenkirja.

Eniten ihastuin kuitenkin näihin kuvituksiin, sillä se on kokonaan mustavalkoinen ja sopivan synkkä.

Kannattaa klikata kuvia suuremmiksi. :)

Something's going on

2010-09-27T16:35:00.002+03:00

Tämmöinen on meininki tällä hetkellä. Kuistia rakentelen vähän kerrallaan spontaanisti edeten. Purin alkutöikseni pois vanhat portaat (kuvassa oikealla oleva lautaröykkiö) ja raastoin aikoinaan hartaudella tekemäni oven irti. Kohotin lyhtyä hieman ylemmäs ja rakentelin tasanteen ja portaat balsa puusta. Petsasin puuosia ruskeaksi, mutta lopullinen värisävy tulee olemaan vähän suttuisempi ja tummempi. Sitä ei varmaan kukaan olisi arvannut...

Ikkunat on vielä kokonaan tekemättä, niitä ei ole edes aloitettu. Samoin katto ja etuovet odottaa tekijäänsä. Vanha oviaukko on hitusen korkeampi kuin uusi, joten tuohon ylläolevaan aukkoon pitää kehitellä jokin ratkaisu. Varmaankin vain laudoitan sen umpeen. Kaiteitakin pitäisi aloitella. Voi tätä työmäärää taas, ihanaa. :)

Väliaikatiedote

2010-09-18T19:34:00.002+03:00

Nyt lyhdystä on riisuttu pois kaikki ylimääräinen ja sovittelin sitä jo tuohon talon eteen. Tulipa mieleen myös, että tuostahan saisi myös aivan upean kuistin. Nyt en tosissaan olekaan enää varma teenkö tästä kasvihuoneen vai en...

All useless details are now taken off. Now I wonder if I don't use it as a greenhouse, maybe it's also suitable for porch? Need to think about it...

. . . . . . . .

2010-09-12T18:29:00.009+03:00

Ihan hävettää, miten olenkaan laiminlyönyt tätä blogia. Ei siihen sen kummempaa syytä ole, ei vain jaksa istua tietokoneella enää vapaa-aikana kun on sen äärellä viettänyt ensin koko työpäivän... Myös migreeni on vaivannut ikävästi, kun se ei millään saata loppua. Kai taas stressaan jotakin tietämättäni, huoh.

Muissa nukkekodeissa on viime aikoina näkynyt jos jonkinlaista kasvihuonetta, joten kaavailin sellaista Kalmankujallekin. Kun tämmöinen kaupassa sitten käveli vastaan, niin se oli sitä myöten selvä. Kasvihuonehan Kalmankujalle tehdään.

Little transaltion: this will be a little greenhouse for my Kalmankuja... once I get started to fix it. :)

Katto on kätevästi pienillä ruuveilla kiinni, joten sen saa ilman väkivaltaa irti. Takalasin myös ajattelin ottaa pois. Saa nähdä mitä tästä syntyy. Tavoite on saada se sulautumaan taloon niin, että se näyttäisi olleen siinä aina. Kuten tähänkin asti näissä lisäosissa olen tehnyt. :) Tornissa ei ole suurempaa edistystä tapahtunut, etuseinä puuttuu vieläkin. Mietin vielä saranointia ja muita ongelmia...

Poissaollessani Wednesday muisti minua tunnustuksella, kiitos kiitos kiitos!
Edit: Laitan tämän tunnustuksen Kissapiialle, uudenuutukaisen nukkekotiblogin kirjoittajalle. Käykää kurkkaamassa. :)

Portaita ja ikkunoita

2010-08-01T16:42:00.006+03:00

Olen saanut paljon aikaan yhden viikon aikana. Laajennuksen rakentaminen on edistynyt mukavasti ja ihan kohta pääsee siihen hauskimpaan vaiheeseen eli kalustamiseen ja sisustamiseen. Entisten onnettomien bambulastutikkaiden tilalle rakensin eilen Geishan muistelmien lomassa uudet portaat/tikkaat. Olikin muuten niin hyvä elokuva, että se pitää hankkia leffahyllylle ja katsoa uudestaan oikein ajatuksella. Hivenen keskittymiskyky herpaantui, kun teki jotakin muuta samalla, kuten tässä tapauksessa tikkaita.

Nämä on balsaa yllättäen ja osat on paitsi liimattu, myös naulattu yhteen Tiimarin pienillä nuppineuloilla. Tosi käteviä, ei tarvinnut odottaa edes liiman kuivumista! Lisäksi lopputulos on entistäkin aidontuntuisempi pikkuisine "nauloineen". Lopuksi 1:1 töiden pähkinänsävyistä ylijäämäpetsiä pintaan ja se on siinä. Aika kivat?

Tässä on se kaikista aikaavievin osio koko laajennuksessa, nimittäin tämä ikkuna:

Sen valmistuessa katsoin parikin leffaa ja kolmasti olin jättää koko homman kesken, mutta nyt kun se on valmis niin en voi kuin taputtaa itseäni olkapäälle. Halusin tuosta tuuletusikkunamekanismista oikeasti toimivan ja sitä se onkin. Täytyy ottaa vielä pari parempaa kuvaa sen yksityiskohdista, sillä se näyttää hyvältä joka suunnasta katsottuna. Minun kohdallani täydellinen kärsivällisyyden multihuipentuma.

Tuossa alla näkyy suunnitteilla oleva koko seinän korkuinen kirjahylly. Lattia on myös uusittu.

Tekemistä vielä riittää ja onneksi tätä sunnuntaitakin, joten palaan takaisin sorvin ääreen.

Mukavaa alkanutta elokuuta! :)

Repimistä ja raastamista

2010-07-26T19:56:00.011+03:00

Viime viikonloppu vierähti vikkelästi yläkerran parissa, tai pikemminkin tornin. Päätin kasvattaa tornia tavallaan eteenpäin, jolloin saan kolmannelle kerrokselle lisää huonekorkeutta ja tilaa. Tuumailin tätä pitkään, sillä en olisi millään viitsinyt repiä taas vanhoja osia irti hampaat irvessä, kynsien huutaessa armoa, koska juuri milloinkaan en inspiraation iskiessä malta etsiä sopivampia työkaluja. Kyllä tää tästä irtoo...

Kuvailin rakentumisen vaiheita ja tässä on homma aika alkutekijöissäään.
Tuo uusi seinänpätkä on mäntylistaa, jota olen liimannut yhteen vierekkäin levyksi.

Tässä kohtaa molemmat seinät ovat jo pystyssä. Iloisen oranssin värinen seinä on pinnan alta varsinainen palapeli. Suunnilleen kaikki vähänkin sopivan paksuiset levynpalat löytyvät siitä yhteen liimattuina. Heh... varsinainen ekotalo siis.

Ulkoapäinkin ehdin laudoittaa seinää osittain, sävytys vielä puuttuu.

Olen vähän epävarma tuon sisäseinän värin suhteen. Kaikesta hiomisesta ja sotkemisesta huolimatta se saattaa kuitenkin olla hiukan liian iloinen muuhun taloon nähden? Tässä kohtaa kuulisin mielelläni muiden näkemyksiä, hihkaiskaa ihmeessä kommenttilootaan. Erityisesti siinä tapauksessa jos tuo on aivan kauhea. :D
Toisaalta lopputulos voi olla toisenlainen, koska seinille on tarkoitus laittaa hyllyjä kirjoineen ja tavaroineen. Huoneen yksityiskohdista ei välttämättä saa selvää, jos kaikki pinnat ovat tummia.

Katolle suunnittelin kattoikkunaa, ja se on jonkin verran vielä kesken. En vain osaa päättää kummalle puolelle kattoa sen laittaisi.

Ikkunan raamit ovat tässä. Pienet osat ovat balsasta ja suuremmat raamit mäntylistaa. Tähän tarkoitukseen balsa on aivan vertaansa vailla, vaikka mitään upeita muotoikkunoita en kyllä saisi siitä tehtyä. En kestänyt odottaa liiman kuivumista, joten huijasin hiukan ja niittasin rimat yhteen, hah!

Olipa kerran kissa joka vihasi kukkia

2010-07-10T14:21:00.005+03:00

On niin lämmin ettei ole millään malttanut olla sisällä, vaan olen nautiskellut lämpimästä tuulesta ja kesästä ensimmäistä kesää omalla parvekkeella. <3 Mansikoitakin olen päässyt maistelemaan. Sisäinen viherpeukaloni on pääsyt villiintymään ja olenkin yrittänyt rakentaa parvekkeesta mahdollisimman näköistäni ja viihtyisää, mutta kaikkea ei ehtinyt vielä tänä vuonna tehdä. Jotain pitää jättää ensi keväällekin, tai muuten tuskastun.
Istutin kevään aikana ehkä noin 50 auringonkukan tainta isoon puulaatikkoon (joka ei nyt näissä kuvissa näy) ja kasvu lähtikin hyvin käyntiin. Nyt siellä on jäljellä kuitenkin enää kaksi. Tämä on jo melkein surkuhupaisaa, sillä eräs musta nelijalkainen hattarapää on mitä ilmeisimmin päätellyt, että valtava laatikko täynnä multaa = hiekkalaatikko. Siellä on kiva kaivella kuoppia myös ihan muuten vaan. Ainakin sillä aikaa kun se Tiina on töissä. Ei tiedä pitäisikö itkea vai nauraa kun kerta toisensa jälkeen kotiin tullessa vastaan tepastelee multainen kissa. Kunpa nyt saisi edes ne kaksi auringonkukkaa kukkimaan vielä tänä kesänä. On ne sentään jo metrin mittaisia ja varmasti varsin sitkeitä yksilöitä. Niistä en raaskinut laittaa tänne kuvaa, koska niissä ei ole oikeasti mitään nähtävää. 50 auringonkukassa kyllä olisi ollut.

Silmäteräni - mustasilmäsusanna, on tämän kesän parhaiten menestynyt kasvi. Kiipeilyteline loppui kesken jo aikaa sitten. Siihen en osannut varautua ollenkaan, että se voi kasvattaa lonkeroitaan niinkin pitkäksi. Taitaa olla varma valinta ensi kesällekin.

No ei kai taas ikkunoita

2010-06-28T19:44:00.004+03:00

... no kyllä! Kokeiluerä balsaa sitten saapui, ja juhannuksena kokeilin tehdä siitä ikkunanpuitteita. Onhan nuo nyt hienommat kuin edelliset, mutta nähtävästi minun käsissäni tuo materiaali ei taivu ihan siten miten toivoin. Aika hassua materiaalia, yhtä kevyttä kuin styroksi, mutta kumminkin puunkaltaista. Mitään kovin yksityiskohtaista en varmaankaan osaa balsasta tehdä sen halkeiluvuuden vuoksi, mutta avasihan tuo taas uusia mahdollisuuksia minitöihin.

(This time I try to translate something in english too, sorry, it might sound awful. ;) I try to use some balsa wood to do couple new windows for my dollhouse. I haven't use this material before and I'm really not very satisfied how these looks... but maybe practice makes perfect?)

Nyt palaan taas takaisin sorvin ääreen, pitää maalata nuo viritykset. :)

Unikot oli näin kauniissa kukassa Mikkelin Kenkäverossa reilu viikko sitten:

Puutarhassa kuokkimista

2010-06-13T19:09:00.005+03:00

Kalmankujan pihan on edennyt siihen pisteeseen, että voi laittaa taas jo pientä kuvatusta siitä missä mennään. Pohjalevy on nyt mullattu ja liimattu paikoilleen. Puitakin mallasin ja muita risukkoja ja mietin mikä on liikaa ja voiko mikään olla liikaa. Se ylikasvanut ruoho tai heinikko vain puuttuu, vieläkään en tiedä miten sen saisi helpoten tehtyä. Yhä vielä on myös tyhjät ikkuna-aukot, koska odottelen postista puutavaralastia saapuvaksi. Tilasin kokeeksi kasan balsalevyjä tästä paikasta (*klik*). Noin tuhannessa blogissa tuo on jo niin käytetty materiaali, että haluan päästä osalliseksi itsekin ja katsoa onko se maineensa veroinen.

Tästä keskimmäisestä kuvasta välittyy ehkä parhaiten se tunnelma, jota olen hakemassa. Synkkää, kuollutta kasvillisuutta ja tummia värejä. Pysähtyneisyyttä. Niin, että sydän hypähtää mielihyvästä joka kerta kun vilkaisen pientä minielämääni. Tekemistä on vielä vain niin paljon.

Etsin sopivia kiviä tuohon pihalle ja paljon löysinkin, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että jotkin särmikkäämmät sopisivat sittenkin paremmin. Nyt on muutenkin hyvä vuodenaika tehdä tätä projektia, kun ulkoa löytyy paljon kuivattavia kasveja, joista voi kasata kasvillisuutta ympäröimään kalmankujan pihaa.

Get A New Job

2010-06-08T15:03:00.013+03:00

Jipii!!! Sain uuden työpaikan loppuvuodeksi. Olin samaisessa paikassa ensin keväällä kaksi kuukautta työharjoittelussa, sitten 2 viikkoa entisessä työpaikassani ja nyt viime viikolla alkoi elämässäni kokonaan uusi jakso. Vihdoin työtä jota on kiva tehdä ja josta saa myös kunnon palkkaa. Toivottavasti pestiä pystytään jatkamaan ensi vuonnakin, mutta joka tapauksessa seuraavasta seitsemästä kuukaudesta aion ottaa kaiken ilon irti. Nyt on parempi elää tässä hetkessä, kuin murehtia ensi vuotta. Tuntuu hienolta kun rahaa on käytettävissä enemmän niin elämiseen kuin mini-tarpeistoonkin.

Pidän ilmeisen paljon pihatöistä, sillä päätin todellakin repiä Kalmankujan etupihan irti. Leikkasin ohuesta lastulevystä uuden ja isomman palasen sitä varten. Varmaankin tulen keskittymään hetken aikaa nyt siihen. Aloitin päällystämään "maata" mullalla, ja käytin tosiaan ihan oikeaa multaa. Mikään ei voisi olla autenttisempi ratkaisu. Päälle tulee jonkinlaista ruohikkoa, kunhan keksin miten.

Lisäksi etuosan kaksi ns. muotoonleikattua (hehe, hiukan liioiteltu ilmaisu ehkä!) ikkunaa saivat kyytiä, koska ne pistivät ikävästi silmään joka kerta kun taloon päin katsoin. Yritän kehitellä jotakin siistimpää ratkaisua niihin.

Kasvukausi

2010-05-20T17:26:00.007+03:00

Nyt seuraa lupaamani postaus kasveista. Lupescu Familyn innoittamana tein keväällä joitakin kasveja ja tässä niitä "parhaimpia" viritelmiä...

Kasveissa käytin lähinnä kuivattuja kasvinosia viime kesältä ja multaa. Ruukut tein itse terracotta massasta. :) Alapuolella oleva kukka on kuitenkin muista poikkeava, tuollainen perinteinen maalarinteippi-rautalanka-kasvi.

Näitä on ihan uskomattoman kiva tehdä. Mukavaa näpräilyä, vaikka varisevia pieniä osasia liian suurilla sormilla onkin välillä hankala saada tottelemaan.

Nyt on tuota pihamaata muutenkin tullut muokattua eniten. Harkitsen jopa vanhan "etupihan" repimistä irti ja kaiken aloittamista alusta, jotta tilaa saisi enemmän kaikelle kasvustolle. Häiritsee myös sen kippuraisuus, alusta kun on pahvia. Tällaista kuitenkin tällä kertaa. :)

Poks vain

2010-05-13T20:00:00.008+03:00

... ja katkesi pitkä hiljaisuus. Onpa ollut touhukas kevät kaikkiaan. Minijuttuja en ole ihan kauhean paljon ehtinyt väkrätä ja viime viikot olen enemmän puuhannut 1:1 parvekkeen kanssa. Kun vielä huomenna jaksaisin raahautua töihin, niin saan huilata kokonaisen viikon. Lähinnä puutarhajuttuja on tullut tehtyä myös minikoossa, ja niistä voisin kirjoittaa tulevalla viikolla.

Ihme kyllä kumpikaan linssilude ei päässyt parvekekuvaan, olivat sen verran uneliaita. :)

Tällä hetkellä jännittää myös aivan äärettömän paljon, sillä ihan näinä päivinä selviää pääsenkö loppuvuodeksi oikein oman alan töihin. Se olis kyllä hienoa se... toivotaan parasta.

Ai niin!

Lilith the undying-blogista minua muistettiin jo hyvän aikaa sitten tällä:

Kiitos siitä!

Ainakin satavuotinen talvi

2010-03-03T13:41:00.007+02:00

Tämä talvi on tuntunut paljon pidemmältä kuin normaalisti, ja on vaikea edes muistaa miltä maailma näyttää ilman lunta. Kevät ja kesä näyttää olevan niin kaukana tuolla jossain. Voi huokaus vaan. Vähäisiksi ovat jääneet askartelut, vaikka kovasti tekisikin mieli toteuttaa mielessä pyöriviä suunnitelmia. Noin 90% ajasta päätä särkee niin lujaa että kallo halkeaa. Ei voi tehdä muuta kuin ihan välttämättömimmän. Juuri nyt aika hyvä olo, joten uskallan vähän aikaa naputella tänne blogiinikin. :)

Ritarisalista ojennettiin tällainen tunnustus, ja olen siitä oikein iloinen.

Tämän aurinkoisen terveisen voisin laittaa eteenpäin Lupescun monenkirjavalle perheelle, joka ehdottomasti ansaitsee tunnustusta erilaisuudellaan ja kuuluu ykköspaikkoihini kun blogikierrokselle lähdetään. :)

Nyt meni hommat puihin

2010-02-03T14:14:00.006+02:00

Innostuin hetkeksi tekemään hieman puutarhahommia, kun minusta ne tekemäni puut eivät vieläkään näyttäneet tarpeeksi kuolleilta. Kokeilin vähän vehnäjauhottaa niitä, ja kyllä ne minusta nyt paremmilta näyttää. Sumutin ensin liimasprayta oksiin ja latvoihin ja tupruttelin siveltimellä jauhoa päälle. Kannattaa kokeilla, jos uskaltaa. :D

En ole ihan varma kuinka hyvin tuo pinta näistä kuvista näkyy. Luonnossa puiden latvat ja runko on semmoiset likaisen harmaat ja jollain lailla huurteisen näköiset. Ihanat.

Uusi makuuhuone

2010-02-01T11:56:00.008+02:00

Eilen illalla töiden jälkeen jaksoin kuvata melkolailla valmista makuuhuonetta. Aikamoista lumimyräkkää uhmaten ajelinkin kotiin, mutta nähtävästi pääsi ehjänä perille sekä kuski että auto. Tänään ei onneksi tarvitse lähteä yhtään mihinkään, korkeintaan haukkaamaan raitista ilmaa nietosten keskelle. Normaalisti olisin nyt koulussa, tai tuntuu siltä kuin pitäisi olla, mutta kas kas, eipä olekaan, sillä se loppui viime viikolla. Jipii. Töissä on kuitenkin käytävä, vaikka ei jaksaisi oikeasti sitäkään. Välillä haluaisin vain sulkea kännykän ja lukittautua kotiini edes viikoksi.

Pitemmittä puheitta, tässä esittäytyy uudenuutukainen makuuhuone!

En oikeastaan keksi mitään erityistä sanottavaa tämän tekemisestä. Makuuhuoneen paikka oli aiemmin kerrosta ylempänä, mutta päädyin kuitenkin laittamaan sen tähän alas. Tästä taisi tulla suosikkihuoneeni talossa.

Olen aika tyytyväinen seiniin, ja sietää kyllä ollakin, sillä pähkäilin niiden kanssa aika pitkään. En halua mitään liian överiä - verisiä kädenjälkiä tai muuta. Riittävän synkkää, mutta kuitenkin sellaista että joku voisi tuolla oikeasti asuakin.

Arvelin että voisi olla ihan hyvä vilauttaa kokonaiskuvaa talosta. Ehkä tuo huoneiden nykyinen sijainti näin selkiintyy. Kalmankujalaiset eivät liiemmin piittaa järjestyksestä. :)

. . . . . . . . . .

2010-01-19T16:25:00.009+02:00

Viime viikolla stressitaso laski jonkin verran, kun sain päättötyön vihoviimein valmiiksi ja palautettua. Melkein koko viikonloppukin oli poikkeuksellisesti vapaata, ainakin tavallaan. Loppuviikolla poistettu viisaudenhammas särki sen verran kovasti ja koska haavakaan ei meinannut hyytyä, sain istuskella sairaslomalla. Vieläkin vaan särkee, plaah.
Yllättäen eteeni tarjoutunut vapaa-aika piti tietenkin käyttää hyväksi, ja niinpä sain jatkettua vuodenvaihteessa aloitettua kylpyhuonetta. Ei se kuitenkaan valmis ole, ei likimainkaan. Lattian kanssa oli sellaista säätöä, että sain tuhrattua koko päivän melkeinpä siihen. Huoneen lattia oli jo lähtökohtaisesti vino, joten yritin suoristaa sitä parhaani mukaan. Tein uuden lattian paksulle pahville ja koitin tilkitä sen paikalleen niin, että huonekin olisi suorassa. Vielä en ole päässyt tavoitteeseen.

Tuossa nyt kaikesta huolimatta väliaikakatsaus. Lattia on tehty vähän samaan tyyliin kuin takkakin, eli sivelty paksulti pikakittiä pahville ja hammastikulla raaputettu laattojen rajat sekä muut kulumat ja lohkeilemat. Salama söi aika hyvin nuo värit mm. lattiasta, väri on luonnossa selkeästi tummempi. Salama paljastaa näköjään aika paljon muitakin epäsiistejä kohtia, joita ei niin paljaalla silmällä näekään. Ups. Tulispa jo kesä, niin saisi kuvattua ilman tuota kirottua salamaa.

. . . . . . .

2010-01-11T17:35:00.008+02:00

Päätin aloittaa tämän vuoden tekemällä ihan oikean kunnon postauksen ja kun materiaalia tekemisistä on + pari tuntia aikaa, niin eiköhän siinä jo reseptin ainekset olisi kasassa. Olo on vain hirvittävän väsynyt, mutta toivon tämän naputtelun piristävän edes rahtusen verran.

Joku ehkä muistaakin, kun syksyllä mainitsin Kalmankujalla olevan ehkä tarvetta kylphyhuoneelle. Hanke on edistynyt jo ihan mukavasti, sillä ostin sitä varten kalusteet. Ne ovat tuollaiset perus-halpis-malliset ja samanlaiset löytyvät aika monestakin nukkekodista. Sellaisenaan ne eivät mielestäni olisi istuneet taloon, ei sitten mitenkään, joten armottomalta viilaukselta, kittaamiselta ja maalaamiselta ei voinut välttyä.

Muistin tällä kertaa ottaa ennen-kuvat, niin on tämä muutoksen määrä paremmin todettavissa.
Siispä tässä ensinnä alkuperäisenä...

... ja tällaiset niistä sitten tuli:

Olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen, ja mikä parasta, keksin mielestäni ihan loistotekniikan tehdä ruostetta ja kulunutta pintaa. Altaan koversin käytännössä uudelleen mattopuukon ja siloitteen avulla, ja lisäsin tietysti viemäriaukonkin.

Vessanpytty oli ihan liian hieno ja nykyaikainen, joten sahasin takaosan pois. Mallia otin röyhkeästi Villa Marengin vastaavasta. :) Tosin aion jatkaa ideaa vähän pidemmälle, sillä teen tuohon vielä yläosan (mikälie huuhtelupönttö se onkaan...?).
Tästä kuvasta (eikä aiemmastakaan) ei näy, että irrotin ruskean puuosan pohjasta kokonaan. Tarkoitus on tehdä/löytää ammeeseen jotkin nätit jalat, mielellään tassujalat tottakai. Pinnoitin uudelleen koko ammeen, sotkin, hioin, maalasin ja niin edelleen ja kyllä se siltä alkaa näyttää kuin kuuluukin, eli rähjäiseltä. Olisi sen sotkemisen kanssa voinut mennä vielä överimmäksikin ehkä.

Seuraavana olisi vuorossa itse huoneen käsittely. Lattian revin jo irti, mutta toistaiseksi siinä onkin kaikki tähän mennessä. Seuraavan kerran palaan ehkä niissä merkeissä asiaan. :)

Tervehdys

2009-12-22T21:22:00.004+02:00

Halusin vain tulla toivottamaan vielä hyvät joulut kaikille, jotka täällä vierailevat ja ehkä tätä blogia seuraavatkin. Nyt on niin, että olen ollut kesästä asti ja sen jälkeen koko syksyn sen verran sairas, että loputkin voimavarat ovat huvenneet olemattomiin. Sanalla (tai parilla) sanoen - olen todella väsynyt. Kaikenlainen mineilykin on jäänyt siten taka-alalle. Olen yrittänyt pääasiassa jaksaa tätä koulun ja työn yhdistelmää ja siinä sitä tekemistä on ollutkin. En osaa sanoa, koska palailen näiden mukavampien asioiden pariin, toivottavasti pian.

(raapustelin tänne joulukortin, ja kun skanneri teki tenän, niin värit + laatu on nyt sitä mitä digikameralla saa... )

Saatiin meillekin sitten valkoinen joulu, aika harvinaista täällä länsi-rannikolla. Kai sen jo nyt uskaltaa sanoa ääneen, ettei heti sula pois. :)

Ei mitään viherpeukaloita

2009-11-06T12:42:00.008+02:00

Tällä pihalla ei perhoset lentele ja ruusut kuki. Vaikka on yhä edelleen keskeneräistä, edistys entiseen on huomattava. Tein vielä yhden puun lisukkeeksi, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että tuonne ei enää yhtäkään risukkoa mahdu. Ainakaan mitään korkeaa. Joitakin puskia, heinikkoa ja köynnöksiä ajattelin lisätä pihan vasemmalle puoliskolle, koska olen sitä mieltä että tuollaisen kuolleen puutarhan tulee olla runsas. Enemmän on enemmän-periaatteella.

Vasemmalla on tuo puuversio nro.3. En osaa sanoa mikä näistä olisi nyt sitten se onnistunein, sillä kaikki ovat jollain lailla yhtä hyviä, kun rungot on väritetty ja detaljit lisätty. Ehkä rungon kuvioinnit onnistuivat parhaiten kuitenkin tässä viimeisessä.

Kasasin kollaasin joistakin yksityiskohdista:

Vaikkei kukaan kysynytkään, niin kerron silti:
Tein puut käyttäen runkona rautalankaa, jonka taas päällystin kukkateipillä. Ns. "luurangon" ympärille kasasin lopulliset muodot DAS-massalla ja pikasiloitteella (onko olemassa mitään, mihin sitä ei voi käyttää?). Rungon pinnan muotoilin muovailutikulla näyttämään enemmän oikealta puulta. Joissakin kohdissa kyllä lievä massaisuus näkyy. Käytin maalauksessa extrana hieman ohennettua hopea-askartelumaalia luomaan jokseenkin aavemaista lookkia. Luonnossa näyttää aika lailla kivalta. :)

Ensi viikonlopusta ja ensi viikosta on tulossa kyllä niin kiireinen, että luultavasti seuraavaa blogimerkintää joutuu taas odottamaan...

Puunrakennusta

2009-11-03T17:24:00.009+02:00

Yleensä en halua näyttää mitään keskeneräistä, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen. Ajattelin, että tässä pihan tekemisessä menee vielä niin kauan aikaa, että tuleva postaus kestäisi taas ikuisuuden tullakseen. Yritän muutenkin nyt päivitellä tätä useammin kuin kerran tai kaksi kuukaudessa. ;)

Kuvanlaatu on taas mitä on. Päivänvaloa ei vaan riitä, ja vaikka suoraan kotiin päästyäni kiiruhdin parvekkeelle kuvailemaan niissä valonrippeissä mitä neljän aikaan oli, ei se auttanut. Tässä mielessä tämä vuodenaika on yksi tylsimmistä, vaikka pidän muuten enemmän sen synkkyydestä kuin kesäauringosta.

Olen siis väsäillyt puita. Tai no tässä tapauksessa se on aika harhaanjohtavaa sanoa "puita", sillä niitä on vasta kaksi. En tiedä helppoa ja nopeaa oikotietä onneen tässä tapauksessa ja näin ollen näidenkin häkkyröiden tekoon on uponnut aikaa tovi jos toinenkin. Voisin kuitenkin sanoa, että olen aika lähellä läpimurtoa. Kolmannen puun kohdalla olisin jo viisaampi. Harmi vain, että materiaali loppui kesken ja aikaiseksi saisi nyt enää vain kitukasvuisen koivun ja tavoitteenihan ovat paljon paljon korkeammalla.

(Suosittelen jälleen kerran klikkaamaan kuvia suuremmiksi)

Tässä yllä on se ensimmäinen puukokeilu. Tarkoituksella siinä ei ole lehtiä. Ei sen puoleen että sellaisia siihen osaisinkaan lisätä... mutta jotenkin minulla on sellainen visio, ettei kukkivat omenapuut oikein sovi Kalmankujan pihaan.

Tässä on taas se toinen versio. Huomattavasti tyytyväisempi olen tähän. Siinä on osana jopa ihan oikea oksa. Oksia voisi olla toki enemmänkin, ehkä sitten siinä seuraavassa olen kärsivällisempi.

Väliaikakatsaus itse pihalle. Jatkopalan maaosuudelle olen oikeastaan vasta liimannut, muuten se on niillä sijoillaan mihin se viime kevään innostuksen jälkeen jäi. Se aitaus pitäisi vielä joskus tässä pykäistä pystyyn. Olisi se vaan eri hienoa saada tämä osuus vihdoin valmiiksi, tämä kun on juuri se asia jota eniten tässä talossa tulee katseltua ja jonka aina ensin näkee.

Ma luulen että kaikki taisi olla tällä erää tässä. :)

edit. kokeilin uutta tekstieditoria ja ehkä kymmennellä julkaisukerralla teksti näytti siltä kuin pitää, helppoa ja kätevää!?

Jotain ihan muuta

2009-10-31T19:57:00.006+02:00

Viime postauksessa kirjoittelin seuraavaksi ryhtyväni Kalmankujan puutarhahommiin. Sainkin sen jo aloitettua, mutta kaikki on vielä niin kesken että jätän sen aiheen käsiteltäväksi tulevissa blogimerkinnöissä. Askartelin aika hauskan puunrangan, mutta ei siitä vielä enempää.

Vaikka tämä viikko on ollut erityisen kiireinen opiskelun puolesta, olen joka ilta nipistänyt ajasta sen verran että sain jopa valmiiksi asti yhden kokeilun. Tuumin, että tuo Kalmankujan olohuone on kovin ahdas ja sen nykyinen takka vie liikaa tilaa. Sinne sopisi siis paremmin kulmassa tönöttävä takka. Mietin takan mallia jonkin verran, sillä en halunnut tehdä siitä ihan tylsää ja tavallista. Lopulta ajauduin uhkarohkeaan kokeiluun tehdä kaarevia muotoja materiaaleinani tyhjä kissanruokapakkaus, liimaa ja pikasiloitetta.
Alla olevassa kuvasarjassa näkyykin miten kävi...

Napsin jopa pari vaihekuvaa ja tässä on takan muurauksen pinta ennen maalausta. Yläosan muoto ei ehkä välity tarpeeksi hyvin näissä kuvissa ja en voi kyllin korostaa sitä, miten hankala tuota oli tehdä. Noiden tiilien/kivien raaputtelu oli sitä vastoin se hauskin ja helpoin homma, vaikkakin aikaa vievää. Käytin työvälineenä hammastikkuja ja niitä kuluikin aika monta kun menivät helposti poikki. :)

Ja tällainen se sitten olis noinniinkun valmiina.

Tuonne sisälle olisi hieno saada jokin tuliefekti, mutta en oikein vilkkuvasta tekotuikkukynttilästä tässä kohtaa diggaile ja ne hienot sähkövalaisimet sitten taas maksaa vähän enemmän, joten toistaiseksi ollaan ilman valkeaa.

Tässä ylläolevassa kuvassa näkyy ehkä parhaiten se idea. Otin näitä kuvia yöllä keinovalossa onnettomalla taskukamerallani ja siitä johtuen hämärän olohuoneen kuvista ei tullut yhtään esittelykelpoista otosta. Avoimessa yläkerrassa kuvaus onnistui vähän paremmin. Pitää odotella parempaa kameraa ja valoisempia kuvaushetkiä, että saan takan kuvattua oikealla paikallaan.

Tänään on luvassa vielä loppukevennys, kaikkien aikojen postaus etten sanoisi:

Krizze muisti tätä kiireistä bloggaajaa tunnustuksella ja siitä suuri kiitos. :) Tunnustus saa tuntemaan siltä, että on ikäänkuin olemassa tässä valtaisassa blogiviidakossa. :D

Eikä siinä vielä kaikki.

Saatuaan tämän palkinnon täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:

1. Kiitä sitä, jolta sait tunnustuksen.

Kiitos kiitos

2. Kopioi kuva ja liitä blogiisi.

Kyllä se tuonne sivupalkkiin pian ilmestyy, kunhan kerkiän laittaa...

3. Laita linkki, keneltä sait tunnustuksen.

Eli Krizzeltä

4. Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä.

- Stressaan helposti aivan mitättömistäkin asioista ja menetän usein siksi yöuneni
- Huolehdin paremmin kissojeni hyvinvoinnista, kuin omastani
- Keräilen taulujen kehyksiä, vaikkei niihin olisi mitään laittaakaan
- Olen kirjoittanut päiväkirjaa säännöllisesti 11-vuotiaasta (13 vuotta siis). Minulla on laatikollinen täyteen kirjoitettuja kirjoja ja joka kerta niitä lukiessani olen heittämässä ne kaikki pois, mutta joka kerta kuitenkin jätän sen tekemättä.
- En ole oikeastaan koskaan kipeä, mutta kärsin migreenistä senkin edestä
- Haaveilen omasta talosta lähes päivittäin
- Töissä olen pakkomielteisen tarkka hygieniasta ja järjestyksestä, mutta oma kotini on lähes aina kaaoksen vallassa (jakautunut persoona? :D )

5. Anna tunnustus seitsemälle.

Ei pysty, tämä on jo ollut niissä joita seuraan...

6. Linkitä nämä blogissasi.
-

7. Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta.
-

Jeps, palailen askartelujen kimppuun ja aion valvoa ainakin puoli kahteen, mutta mitä väliä, huomenna on vapaata. :)

Kevyttä lukemista osa 2

2009-10-21T17:49:00.006+03:00

Viimein koitti odotettu syysloma. Se on kylläkin jo puolivälissä, ja vasta tänään oli varsinainen oikea vapaapäivä, mutta oli tuossa alkuviikosta kuitenkin sen verran vapaata aikaa, että tekaisin muutaman kirjan taas kirjaston täydennykseksi. Ihan tulosteita nämä ovat, kirjat ja kirjeet, mutta ihan hienoja. (kuva kannattanee klikata suuremmaksi) Kirjat ovat myös oikein luettavaa mallia.
Kokeilin tehdä kaksipuolisesta teipistä pieniä opuksia, kuten olen nähnyt joissakin blogeissa, mutta minusta ne ei vaan ole niin kivoja, kun niitä ei voi sitten availla ja lukeakaan. Muutaman sellaisen kuitenkin annoin jäädä hyllyn täydennykseksi. Näissä selattavissa on kyllä isompi työ, mutta minusta se kannattaa. :)

Seuraavaksi talon kanssa ajattelin ryhtyä jatkamaan ulkokuoren rakentamista loppuun. Vähän ennen muuttoa sain laajennuksen valmiiksi. Pihaakin piti jatkaa vasemmalle koko etuseinän mittaiseksi ja kasvia ja köynnöshärpäkettä laittaa lisää. Se aitakin on yhä vain tekemättä. En tiedä kuinka hyvin se aita tulisi sitten kestämään, Monnilla kun on tapana kiipeillä talon päällä ja sivuilla ja vähän sisälläkin. Tarkoitan tässä siis sitä vain, että onko se sitten ihan turhaa vaivannäköä? :/

Punaista ja mustaa

2009-10-04T12:45:00.002+03:00

Tässä pari päivää olen ollut sairaslomalla ja eilen sain vihdoin valmiiksi yhden pienen projektin. Ajattelin, että Kalmankujallekin sopisi hyvin kiinalainen kaappi, sehän voisi olla vaikka tuotu ulkomaanmatkoilta tai perintönä saatu kapistus. Minusta ne on todella kauniita ja huolisin omaankin kotiin oikean kokoisena, mutta ovat myös aika kalliita sekä mini-kokoisena että normaali koossakin. Kokeilin sitten miten onnistuisi tehdä itse tuollainen kaappi ja alla onkin nähtävissä kokeilun lopputulos. Kyllä se asiansa ajaa, eikä maksanut senttiäkään.

Materiaalina käytin pahvia ja bambulastua. Käyttämäni pahvi oli sen verran ohkaista, että jouduin liimaamaan sitä kerroksen useamman päällekkäin, jotta kaapista tulisi tukevampi. Maalasin ovet akryyliväreillä vapaalla kädellä sen kummemmin suunnittelematta. Maalaukset eivät siis ole kovin symmetriset, mutta ihan riittävästi. Nyt jos aloittaisin tuon jutun alusta, niin maalaisin oviin lohikäärmeitä. Keksin sen vain liian myöhään, vaikka toki noidenkin päälle voi vielä maalata. Aika tyytyväinen olen myös tuohon lukkoon. :)

Sisäpuoli on aikas kivan kiinanpunainen. Hyllyjen reunat sipaisin kultamaalilla, mutta se ei ehkä tästä kuvasta välity.

Että tämmöinen projekti täällä!

Tähän loppuun ajattelin laittaa hyvin havainnollistavan kuvan tästä minun vauvasta, joka ei enää niin vauva olekaan, huomasin sen tässä eräänä päivänä. Vai mitä voi tuumata tästä kuvaparista, samalla tuolilla istutaan:

Vasemmalla on siis Monni 3kk ja oikealla 9 kuukautta myöhemmin. En ihan onnistunut nappaamaan jälkimmäistä kuvaa niin, että kissa istuisi aivan suorassa ja ryhdikkäästi, mutta näkee tästä kuitenkin että kyllä se vaan on varttunut ihan huomaamatta. Painoakin on mukavat 5,5 kiloa, enkä näkisi että siinä on yhtään ylimääräistä. Taitaa tästäkin tulla ihan kivankokoinen möhkäle kuten kaveristaankin, kasvukausi kun jatkuu vielä jonkin aikaa. :)

Pientä puutumista

2009-09-22T17:17:00.006+03:00

Ikävä se on todeta, mutta juuri mitään uutta ei mini-rintamalla ole tapahtunut. En ole voinut oikein hyvin viikkoihin ja liikenevä vapaa-aika on mennyt lähinnä kokovartalopuudutusta muistuttavassa tilassa. Toisaalta mielessä pyörii yhtä ja toista mitä haluaisin tehdä ja toteuttaa, mutta ajatuksen asteelle ne asiat jäävät kun ei oikein jaksa.

Uuden bannerin kuitenkin piirtelin yhtenä iltana. Tämä versio on oikeastaan pitemmälle viety luonnos, mutta ihan kiva tuokin, en vain tiedä onko parempi pitää se tällaisena mustavalkoisena vai säilyttää ihan alkuperäiset värit. Katselen sitä nyt ainakin vähän aikaa noin. Ainakin Kalmankujan ulkomuoto on päivitetty nyt näin banneriinkin, loppullisen piirroksen tehdessä vielä tuloaan.

Eikä yhtäkään blogitekstiä voi kirjoittaa ilman kuvaa, vaikka sitten näin kissoista. Siinä ollaan taas iltapesulla. :)

Tässä he tulevat

2009-08-26T14:39:00.016+03:00

Niinhän se oli, että kun jokin aika sitten hävitin vanhan blogini, jäi sinne joitain sellaisiakin juttuja joita ei vielä täällä bloggerin puolella ole lainkaan käsitelty. Yksi niistä on Kalmankujan asukkaiden esittely. Ovathan he kuitenkin aika oleellinen osa tämän blogin maailmaa, joten päätän tässä ja nyt korjata tämän puutteen.

Nukkekodissa asuu siis pariskunta, herra ja rouva Kalmankuja. (en tiedä onko asukkaat nimetty talon mukaan vai talo asukkaiden..?) En ole oikein keksinyt heille luontevia etunimiä, joten olen tähän asti kutsunut asukkaita vain herraksi ja rouvaksi. Perheeseen ei kuulu ainakaan toistaiseksi lapsia, sillä alusta asti olen ajatellut etteivät lapset ole välttämättömyys, mutta saa tulla jos on tullakseen. Sen sijaan kissoista, ja nimenomaan mustista sellaisista, ajattelin talon täyttyvän. Jossain vaiheessa talon ylimpään kerrokseen muuttaa varmasti myös ikioma kotikummitus, mutta se on vasta työn alla. Aion yrittää tehdä jotakin muuta kuin lakanamytyn, katsotaan miten sekin sitten onnistuu. :)

Nuket ovat rungoltaan aika rajun muutoksen kokeneita valmisnukkeja. Rouva on posliiniraajainen ja harmillisen kankea. Herra sen sijaan taipuu senkin edestä, kiitos rautalankavartalon. Nukeilta on siis vaihdettu hiukset, ommeltu uudet vaatteet ja maalattu kasvot. En onnistunut löytämään kovin kummoisia kuvia nukeista alkuperäisasussaan, miehestä en itseasiassa ollenkaan, mutta laitan tähän kuitenkin kuvan eniten sitä muistuttavasta nukesta. Alkujaan miehen puku oli ruskea ja päässä oli jonkinlainen ruskea huopahattu, hiukset olivat lyhyet ja ruskeat nekin. Rouva taas oli täsmälleen alla olevan kuvan mukaisen näköinen.

Olen kokeillut tehdä omiakin nukkeja, mutta kasvojen muotoilu on sen verran vaikeaa, että niistä on tullut turhankin persoonallisen näköisiä. En haluaisikaan, että niiden pitäisi niin kovin kuvankauniita olla, mutta ei kai kaikki voi näyttää kamalalta noita-akaltakaan? :D

Tässä nyt tämä rouva kahdesta ilmansuunnasta kuvattuna. Esittelin tämän jo helmikuussa, mutta menköön uudestaan. Kasvojen maalausta täytyy kenties hieman korjailla, kun ostin sitä varten ihan uuden näädänkarvaisen ja pikkuriikkisen siveltimen.

Miehen vaatetus oli jotenkin vaikea rakentaa. Se johtuu ehkä vartalon muodosta, käsivärret ja alaraajat ovat ihan tikkulaihat mutta rintakehä ja pää on valtava suhteessa muuhun vartaloon. Hiukset on sidottu kiinni mustalla silkkinauhalla.

Laitanpa tähän vielä pari kuvaa keittiöstä. Jospa tässä kuvassa erottuisi paremmin tuo hellan takana oleva muuri:

Ja tässä tarkemmin kuvattuna tuo nurkkauskin ja hylly tavaroineen:

Koko talon varustus kaipaa edelleenkin lisää pikkusälää, vaikka muuttolaatikkoon näitä juttuja pakatessani tuntui että tätä pikkuroinaakin riittää loputtomiin. Oih ja voih, kun olisi enemmän sitä aikaa.

Hurja remontti

2009-08-21T20:01:00.005+03:00

Kalmankujalaisten keittötä on kohdeltu taas viime päivinä (viikkoina?) kovin ottein. Kaikki lähti siitä, kun aikani tuumailtuani päätin, että nyt keittiön lattia menee vaihtoon ja tilalle tulee sopivan nuhruinen laattalattia. Viime postauksessa esitellyn potentiaalisen kylpyhuoneen lattia saa siten pysyä ennallaan, siihen kun olen kovin tyytyväinen enkä raaski repiä sitä pois. Näin ollen nyt pääsin vihdoin kokeilemaan tällaisen laattalattian tekoa. Wuhuu. Eipä siinä muuta tarvinnut, kuin alkaa repiä huolellisesti liimattuja lattiarimoja irti. Ne todella olivat kiinni, olin kaatanut väliin varmasti pullollisen liimaa, sillä niiden mukana lähti myös seinistä panelit ja osaltaan tapetitkin. Loppujen lopuksi kynsin ja mattopuukon avulla revin ne väkisin irti ja totesin, että ei se nyt pelkkä lattian vaihto riitä. Ihan kuin 1:1 remontissakin, yksi korjauskohde johtaa aina toiseen. Päädyin tekemään uuden muurin hellan taakse, josta tuli nyt melkolailla aidon näköinen, rosoinen ja rapatun näköinen :) Lisäksi paneloin + tapetoin takaseinän uudelleen. Nyt kun tuota keittiötä katselee ja ennenkaikkea vertaa vanhaan, niin huomaa että vaivannäkö kannatti.

Jeejee, ensimmäistä kertaa otin yhden vaihekuvan lattian teosta. Pahvia pahvin päälle.

Tältä täällä nyt näyttää! Muuri on rappailtu ihan oikeaoppisesti pikasiloitteella ja sotkettu asiaankuuluvasti. Nyt ei myöskään tule savut sisälle, kun on muurissa peltikin. (ei vaan oikein kuvasta näy...)

Hopealla silaistu teeastiasto on koresti esillä pöydällä. Se on menossa olohuoneeseen, kunhan siellä vähän paikat selkiintyy.

Kattoon on tarkoitus ripustella lisää "kimppuja". Kuivattelen kasveja sitä varten. Kissat tahtoo vaan repiä ne aina ennen kuin ne ehtii kuivahtaa. Varsinaisia hortonomeja.

Pesuallas oli tarkoitettu alunperin erääseen toiseen projektiin, mutta ajattelin sen kuitenkin sopivan myös Kalmankujalaisille. Eli tästä lähtien juoksee vesi Kalmankujallekin.

Ihan vertailun vuoksi laitan tähän lopuksi kuvan siitä mistä lähdettiin:

Äkkiseltään eroa ei ehkä juuri huomaa, mutta kyllä siellä paljon on tapahtunut. Siitä vain virheitä etsimään. :)

Elokuun avauspuhe

2009-08-02T15:30:00.003+03:00

Vihdoin ja viimein koko karmea muutto on ohitse ja pääsee nauttimaan kesäloman rippeistä. Kaksi päivää siitä on jäljellä, ei siis järin paljon, mutta jos edes sen verran saisi hermojaan lepuutettua tänäkin kesänä ennenkuin taas alkaa se koulu-työ-työ-koulu-pyöritys.

Ensimmäisenä rakentelin eilen pienet rappuset kulkemaan vanhasta talosta laajennusosaan, se kun on hieman alempana. Tässä heti alapuolella näkyy sitten se muutos julkisivussa. Jo nyt häiritsee se, että tuossa uudessa osassa ei ole ikkunaa, mutta muutoin talo näyttäisi nyt tasapainoisemmalta. En ole vielä maalannut ihan lopulliseen kuosiinsa laajennusosaa, joten se on hieman eri värinen. Toisaalta tarkoitus on jatkaa pihamaata koko edustan levyiseksi ja vasemmalle puoliskolle tehdä isohko puu, joten ikkuna jäisi vain piiloon.

Tässä kokonaiskuvaa etuovi auki... ja pikkuapulainen oli tänään aktiivisesti mukana. :) (eikä niin kovin pikkuinen enää, alkuun se mahtui melkein seisomaan noissa huoneissa)

Siinä ne pienet rappuset. Sopisi ehkä pieni kaide vielä siihen vierelle?

Huoneen käyttötarkoitus on vielä hämäränpeitossa. Aluksi ajattelin siitä vessaa, mutta enää en ole varma siitäkään.Kokonsa puolesta se siihen kyllä sopisikin, mutta se tietäisi taas sitä, että lattialaudoitus pitäisi repiä irti.

Ikkunaan on tulossa vielä samanmoiset lasit kuin on muissakin huoneissa. Kylpyhuone-ajatusta pyörittelen mielessä kyllä paljon, mutta mietin että miten kummassa teen siitä tarpeeksi synkän. Valmiit iloisenvalkeat kalusteet eivät oikein sinne sellaisenaan sovi.

Ja sitten.... Isilrahilta tipahti tällainen haaste:
1.Avaa neljäs kansio jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa ja julkaise se blogissasi.
3.Selitä kuva.
4.Haasta neljä bloggaajaa tekemään samoin.

Ja kas kummaa, neljännessä kansiossa säilytän mussukoideni yhteiskuvia. Ehkä tästä näkee, että on tilanne päällä taas. Tuosta kuvaushetkestä on jo toki aikaa, pentu on kasvanut sen verran että tekee tiukkaa mahtua ikkunan väliin. Tästä tuli hauska kuvasarja, mutta ehkä sitä samaa iloa niistä ei kuitenkaan irtoaisi vieraille silmille, joten loput jäänee omaksi ilokseni... :)

Taas kerran olen niin tylsä etten haasta ketään erityistä, tämä on pyörinyt jo ainakin niissä blogeissa joita tiiviimmin seuraan, joten en terrorisoi enempää.

Hei heinäkuu

2009-07-14T13:03:00.004+03:00

Juttu on nyt niin, että meikäläisen viime viikot ovat olleet aikas kiireistä aikaa... Olen harrastanut pienimuotoista matkailua, mutta enimmäkseen koittanut saada muuttoa eteenpäin ja kaikki askarteluvermeetkin ovat näin ollen laatikoiden uumenissa, ainakin suurin osa. Kädet ovat melkein kuin sidotut, siltä se ainakin tuntuu, mutta näin mennään parisen viikkoa... Kalmankujan laajennusosa on vieläkin hieman vaiheessa, sinne kun pitäisi portaat asentaa, mutta toivon että heinäkuun viimeisellä viikolla olisi jo otollinen aika alkaa saattaa sitä projekia loppuun ja palata tänne kuvapäivitysten kera. Että semmoista on luvassa!

Voi tätä autuasta tyhjyyttä. Tuo yksi olohuone on kutakuinkin samaa kokoluokkaa kuin nykyinen koko asuntoni + kaikki edelliset yksiöt. Toivon että se pysyykin avarana ainakin vähän aikaa. Tiedän kuitenkin, että luonteenlaadulleni ei pitemmän päälle sellainen onnistu, maailmassa kun on aivan liikaa kivaa roinaa... :)

Unettoman yön juhlaa

2009-06-20T15:04:00.010+03:00

Täällä käy varmaankin nyt huomattavasti vähemmän ihmisiä katsomassa kuin normaalisti, mutta ei se mitään, esittelen päivän kuvasaaliin siitä huolimatta! Koska tässä nyt on ollut pari päivää vapaata ja aikaa siis mielin määrin käyttää miten huvittaa, olen katsellut noin sata elokuvaa ja askarrellut niin että käsiä alkaa jo pakottaa. Ei oikein noi perinteiset juhannusriennot nappaa, joten tämä on hauskin jussi mun puolesta moneen vuoteen... :)

Se mitä olen sitten tehnyt, liittyy taloon. Rakensin vasemmanpuoleisen lisäsiiven alle huoneen, koska se sopi siihen ja sopivaa rakennusmateriaalia oli kerrankin käytössä. Alunperin siitä syystä tuo lisähuone jäikin roikkumaan vähän tyhjän päälle, koska ei ollut sopivaa levyä tarpeeksi. Lisäksi tykkäsin kokeilla, miltä tuollainen systeemi näyttäisi. No ei näyttänyt hyvältä, talo näytti olevan jokseenkin epätasapainossa, vaikka idea oli ihan hauska. Nyt se on kuitenkin korjattu. Monen tunnin puurtamisen ja hiustenrepimisen jälkeen vaikein osuus on valmis. Vielä pitäisi tehdä muutama porrasaskelma ja laittaa listoja paikallaan + tehdä taas yksi ikkuna. Näin ollen kuvia tulee vasta myöhemmin, en oikein osaa harrastaa vaihekuvia, vaikka muiden blogeissa niitä onkin kiva katsoa.

Tällä kertaa se päivän kuvasaalis onkin yhdestä pöydästä, joka on unohtunut laittaa näytille. Siinä on alla valmiiksi sorvatut jalat, joten tämä oli nopeahko tehdä. Ajattelin sitä makuuhuoneeseen tuollaisena kampauspöytänä tai jonain sellaisena. Voihan siinä kirjoitella kirjeitäkin. ;) Kirja ja pikkuinen puteli/maljakko on itsetehtyjä, muuten valmistavaroita (surpriiis...). Jakkara on päällytetty sametilla ja reunaan sipaistu pätkä koristenauhaa.

Ja sitten, kauan sitten lupaamani "paremmat" kuvat tästä kenties onnistuneimmasta itsetehdystä kalusteesta, nojatuolista. Laitoin sille kaveriksi (myös itsetehdyn) divaanin, jottei se olisi niin orvon näköinen. Tein ihan tätä varten huoneen tapaisen tilan, jossa näitä kalusteita ja muita pikkujuttuja voi vastaisuudessa kuvailla. Ei näy taustalla mitään häiritsevää ja valkoinen väri antaa kuviin vähän valoa.

Vielä oikein lähiotos. Aika muhkea kaveri. Harmi ettei jalat näy nyt tässä taaskaan, minä kun olen niin tyytyväinen niihin. Helmistä ja grillitikusta tein semmoset astetta hienommat kannattimet siihen.

Jeps, tämä lähtee tästä loitsimaan broilerisuikaleista jotakin syötävää. Aika hauskaa, että syödään kissojen kanssa usein samaa ruokaa. Ensin ne saa osansa paketista raakana ja lopuista minä teen itselleni syötävää. :P (maustamattomasta lihasta on siis kyse, ei hätää)

No nyt näkee naapuriinkin

2009-06-15T22:36:00.011+03:00

Olen kaipaillut jo pitkään talooni kaukoputkea, joka seisoisi omilla jaloillaan. Päätin yrittää tehdä sellaisen itse ja tässä näkyy ensimmäinen kokeiluversio. Tarkoitus oli tehdä siitä vähän "kummallisen" mallinen, ei siis ihan suora, mutta se oli vaikeampaa kuin olin ajatellut. Lisäksi tavoitteena oli saada siihen antiikkinen ulkonäkö. Kuvat ovat huonoja, koska kamerani makro ei ihan riittänyt tähän tarkoitukseen ja tarkennus osuu lähinnä takana olevaan seinään ja väritkin ovat hieman vääristyneet. Ehkä näistä jotakin selvää silti saa...?

Putkesta näkee läpi ihan niinkuin kaukoputkista oikeastikin (tosin se ei sentään suurenna). Harmi etten onnistunut saamaan siitä kuvaa. Ehkä pitäisi lainata taas siskolta kameraa...

Omassa henk.koht. elämässäni tapahtuu pian muutoksia, sillä kutakuinkin kuukauden kuluttua minulla on edessä muutto toiseen asuntoon, kun onnekseni satuin löytämään budjettiini sopivan isomman asunnon. Asuinneliöt todella tuplaantuvat nykyisestä 30:sta 60:n, mutta asuinkustannukset eivät onneksi nouse ihan samalla tavalla, siedettävät 65 euroa. :) Olen niiiin kyllästynyt elämään ahtaasti, vaikka se kuinka halvemmaksi tulisikin. Vihdoin ja viimein minullakin on ihan erilliset keittiö, olohuone ja makuuhuone, eikä kaikkea ympätty samaan koppiin. Nyt hymyilyttää oikein leveästi. :)

Wuhuu

2009-06-11T17:45:00.007+03:00

Niin pääsi ikkuna-urakka vauhtiin ja kaikki on vihdoin valmiita. Jokainen ikkunaristikko on yksitellen pätkäisty ja sovitettu paikalleen. Eivät nämä miltään huikean hienoilta ja erikoisilta näytä, mutta ovatpa ainakin ikkunoissa ruudut, ihan kuten aikoinani tätä taloa aloittaessani haaveilin. Tämä tönönen on muuten pian kaksi vuotias, tosin edelleen erittäin keskeneräinen. En tiedä pitäisikö sen olla valmiimpi kuluneeseen aikaan suhteutettuna, tuntuu vaan että monet muut harrastajat ovat paljon aikaansaavampia. :)

Niin joo, kaareva ikkuna on edelleen tekaistu kalvoväri-ristikoilla, jos se ei tuosta kuvasta ilmene? Muutenkin sitä katseltuani totesin, että paremminkin sen voisi tehdä. Ehkä on vain ostettava sitä balsaa. Kesälomalla kun on tarkoitus taas kipaista Helsingin päässä, niin luonnollisesti askarteluhärpäkettä on rahdattava mukaansa niin paljon kuin matkakassa antaa myöden.

Sisäpuolelta ikkunat näyttävät tässä kuvassa ainakin aika... ööö... epämääräisiltä? Voin kuitenkin vakuuttaa, että ei ne noin kamalat ole. Kieltämättä olisi kiva, jos viitsisi askarrella ristikot myös sisälle, mutta sitä tuskin tulee tapahtumaan ihan pian.

Tulvikoon valoa sisälle

2009-06-05T22:40:00.009+03:00

Kovin ovat synkät ikkunat uutenakin, mutta Kalmankujalaisille nämä kelpaavat oikein hyvin. Valmistaja ei anna minkäänlaista takuuta siitä, kestääkö nämä 20 vai 40 vuotta, tai edes viikkoa, mutta Kalmankujan tyyliin ainakin sopivat. Pikkuisen kiiltoa pitää saada pois, mutta muuten ovat ok. Tosin toistaiseksi valmiina ovat vain tässä nähtävät kaksi ikkunaa, joten yläkerrassa mennään vielä melko vilpoisissa tunnelmissa tovi.

Talossa oli jonkinlaiset ikkunat etupuolella ennen tätäkin, mutta en pitänyt alkuunkaan kalvoväreillä tehdyistä ikkunaruuduista. Vähän olivat säälittävän, ja ennenkaikkea muovisen näköiset. Tarkoitus olisi puuhailla kaikkiin seitsemään normi-ikkunaan tällaiset, ja hienoa olisi keksiä myös keino tehdä siihen yhteen keskellä olevaan kaarevaankin ikkunaan oikeat (koristeellisemmat) pokat. Kenties pahvista? Mielessä kävi myös softis-levy, sitä olisi ainakin helppo työstää jos jonkinlaisiin kuvioihin. Balsasta saisi toki myös, mutta sitä ei käytettävissä ja se maksaakin jo jonkin verran + harmittaisi jos se menisikin pilalle. Haluan edelleenkin pitää tämän harrastuksen kustannukset minimissä. Niin tai näin, oli taas pitkästä aikaa kiva palata näiden askarteluiden pariin. Kesäloma (koulusta) alkoi tosiaan vajaa viikko sitten ja vasta nyt alkaa mieli rauhoittua ja uskoa, etten ole unohtanut mitään oleellista, voisi siis jo rentoutua. Meikäläisen työ ei onneksi vaadi juurikaan keskittynyttä aivotyöskentelyä, sitä on tehnyt jo tarpeeksi kauan, ettei enää tarvitse. :) Mutta silti, tulispa jo se loma-loma!

Piti jatkaa sitä toisen ei-niin-synkän talon rakentamista, mutta nyt on vaihteeksi sellainen olo, ettei siitä tule mitään. Synkistely tuntuu niin paljon kotoisammalta, joten kuulumisia kuullaan luultavasti vain Kalmankujan edistymisestä tässä tulevien viikkojen aikana. Vierastan jotenkin valkoista maalia, vaaleanpunaisia kukkakuvioita ja söpöjä brodyyrejä ja pitsejä omissa jutuissani. Vaihtelun vuoksi halusin kokeilla jotakin vähän herttaisempaa nukkis-tyyliä, mutta kokonaan en sellaiseen voisi siirtyä. Nounou... :)

Auringonpaistetta ja repaleisia lehtiä

2009-05-23T20:43:00.010+03:00

He-hei, taas kerran minulla ei oo kerrassaan mittään erityistä kerrottavaa. Mitään en oo tehny... paitsi lukenut hulluna tentteihin, joita on siunaantunut tähän keväälle ihan kohtuullinen määrä. Odotan kuola suunpielistä valuen kesäkuuta, kun koulu loppuu hetkeksi. Silloin ehtii taas askarrella! :) Varsinainen kesäloma alkaa vasta kesäkuun viimeisenä päivänä, joten siihen on vielä tovi aikaa, mutta melkein lomaa on sekin, että voi käydä pelkästään töissä.

Nyt voisin ainakin vastata Lupescun perheeltä tulleeseen haasteeseen:
"Valitse kolme vastausta jokaiseen kohtaan. Kun olet täyttänyt tämän, voit haastaa kolme muuta bloggaajaa."
Tämä juttu tuli nyt kyllä ihan oikeaan osoitteeseen, elokuvat ovat mielestäni ihan parasta viihdettä, katsoi niitä sitten kotonaan tai oikein leffateatterissa. Jälkimmäistä vaihtoehtoa tulee käytettyä harvemmin, on niin harmillisen kallista lystiä. Yhden leffalipun hinnalla (meilläpäin 9e/lippu) ostaa melkein elokuvan kuin elokuvan dvd:llä, jos malttaa hieman odottaa ja olla kärsivällinen. Tosin mikään ei silti voita sitä lumoa, joka teatterissa on. Mutta asiaan...

1. Tunnelmaltaan vahvimmat näkemäsi elokuvat?

Vuosi nuoruudestani - Siitä on jo aikaa, kun näin tämän elokuvan, mutta se on jättänyt lähtemättömän vaikutuksen. Olen kamppaillut omien masennusteni kanssa niin tuskallisen kauan, että se tuntuu hipovan hulluutta, joten tunnen jollain lailla yhteenkuuluvuutta elokuvan henkilöiden kanssa.
Tulikärpästen hauta - Piirrosanimaatio, joka saa vedet silmiin. Surullinen, mutta jollain tavalla silti toiveikas loppu.
Henkien kätkemä - Ei niinkään järkyttävä, vaan hyvällä tavalla vaikuttava teos, jonka olen katsonut noin 30 kertaa. Haluan palata sen pariin aina uudestaan ja uudestaan, koska aina sama hyvänolon tunne valtaa minut heti ensimmäisten kuvien jälkeen. Oih..

2. Mikä elokuvahahmo haluaisit olla, edes hetken?

Surkeiden sattumusten sarjan Kreivi Olaf, koska se asuu niin hienossa talossa!
Amelie, koska se on niin söötin näköinen ja asuu myös ihanassa asunnossa. :)
Forrest Gump, koska hän jos kuka osoittaa, että elämässä voi pärjätä olematta nerouden huippu.

3. Minkä elokuvan olisit jättänyt katsomatta, jos olisit tiennyt paremmin?

Lähes kaikki kauhuelokuvat voidaan lisätä tähän. Mielikuvitus laukkaa aina liian vinhasti sellaisen katsomisen jälkeen. Inhoan sitä tunnetta, kun ei uskalla yöllä raottaa yhtään peittoa päältään, saati sitten käydä vessassa, koska joku varmasti tulee sängyn alta ja nappaa nilkasta kiinni.
Unelmieni sielunmessu, koska järkytyin nuorempana ihan liikaa sen yhdestä kohtauksesta, jonka vahingossa näin.
Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, koska elokuvan tekijät olivat ilmeisesti niin pöllyssä filmatessaan, että se saa huonon olon katsojallekin. Ja vielä muka komedia..?

Siinä niitä...

Ostin kodin piristykseksi tuollaisen ruukussa kasvavan auringonkukan, mutta lehdet ovat saaneet viikon aikana oudon näköisiä muotoja. Kyseessä ovat kuitenkin vähän isommat tuholaiset, sillä nämä kotini pikkuleijonat ovat ahkeraan maistelleet lehtiä, vaikka niillä omakin heinäpurkki olisi, jota on oikein lupakin syödä. Kyllä minä tämän tiesin, mutta olin taas toiveikas. Ehkä ne kattiset vielä kyllästyisi tähän, ennenkuin on jäljellä pelkkä varsi...

Kadonneen huhtikuun arvoitus

2009-05-05T23:10:00.009+03:00

Huhtikuu tais näemmä mennä jo menojaan... tuskin huomasinkaan sen olleen täällä. Askartelin vain muutamia juttuja, enkä syystä tai toisesta tullut laittaneeksi mitään tänne. Voi harmi, minä kun halusin laittaa tänne joka kuukausi edes yhden postauksen! Nyt sivupalkkiin tulee ikävä lovi maaliskuun ja toukokuun väliin, byääh. Olen ollut niin kuoleman väsynyt, että välillä on pitänyt nipistää itseään että tietää olevansa elossa. Mielessä risteilee juuri nyt paljon asioita ja suunnitelmia, jotka ulottuvat ensi vuodelle saakka ja pidemmällekin. Alkaa olla aika päättää elämälle jokin lopullinen suunta, sillä tunnen olevani nyt siinä pisteessä, että jahkailu on ohi, mutta ei siitä nyt sen enempää. Esittelenpä sen sijaan tässä näitä aikaansaannoksiani!

Tekeillä on tällä hetkellä toinen projekti Kalmankuja-talon lisäksi. Sitä varten tein tämmöisen hellan kaikesta aineksesta mitä löytyi. Väri on aiempaa vaaleampi, ja paljastettakoon sen verran, että tuleva talokin tulee olemaan kaikkea muuta kuin synkkä.

Lisäksi tarvittiin keittiöön pesuallas, joten kasasin sellaisen ja jälleen siitä mitä sattui löytymään. Yksi jalka jäi vinksottamaan liikaa sivulle, joten se pitää vielä korjata.

Tästä hanasysteemistä tuli yllättävän kiva. Valmiita hanoja ei ollut, joten piti kehitellä sellainen itse.

Lopuksi kuva tekemästäni uudesta sängystä. Malli ei ole mitenkään erikoinen, mutta ihan kiva ja täysin tarkoituksenmukainen tulevaan projektiin. Nupit pitäisi tosin vielä värittää kultamaalilla ja lakata koko komeus, niin saattaisi näyttää etäisesti messinkisängyltä. :)

Meinasin jo unohtaa - poissaollessani Wednesday oli jättänyt haasteen:
"Haaste ei käsittele faktoja, vaan tuntomerkkejä. Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille. Haasta sitten 5 muuta bloggaajaa tekemään sama edelleen."
...ja kaikki tietysti kirjoittaa 10 juttua.

Tämä on siitä vähän hankala, että en oikeasti välttämättä halua tulla tunnistetuksi, mutta kokeillaan...
1. Olen t-paita ja farkut-tyyppiä, ja suosin pukeutumisessani mustaa + hiukkasen violettia ja punaista väriä.
2. En omista yhtään hametta tai mekkoa.
3. Minulla on ruskeat silmät ja tumma pitkä tukka, joka joko keikkuu iloisesti poninhännällä tai on sidottu monimutkaiselle nutturalle.
4. Käytän meikkiä vain vähäsen, enkä ihan aina sitäkään.
5. En katso juuri koskaan ihmisiä suoraan silmiin. Se johtuu toisesta silmästäni jolla en näe, ja joka välillä karsastaa ilman että huomaan sitä itsekään. Käytännössä olen yksisilmäinen, hui.
6. En pidä korkokengistä, mutta sen sijaan tennareita rrakastan. :)
7. En yleensä pidä shoppailusta, ellei mennä askartelu- tai taidetarvikeliikkeeseen. Kirjakaupat, kirpputorit, levykaupat ja puutarhamyymälät käy hyvin myös, niissä ei pitkästy.
8. Yleisesti ottaen viihdyn vapaa-ajalla parhaiten kotona omissa oloissani, minua ei näy siis iltariennoissakaan ja kaupungin yöelämässä.
9. Silloin tällöin teen kävelyretkiä vanhoissa puutalokortteleissa ja mietin millaisia ihmisiä niissä asuu.
10. Minusta on hauska tarkastella ihmisiä, etenkin jos he eivät tiedä olevansa tarkkailun kohteena.

Siinä niitä, aika hankala loppuviimeksi on keksiä mitään "tuntomerkkejä"... näillä merkeillä sitä tunnistamisen pelkoa tuskin on olemassa ja hyvä niin. Kaikesta päätellen olen kyllä aika tylsä tapaus. :) Palataan!

Kirjasto sai uuden kalusteen

2009-03-22T13:10:00.008+02:00

Katselin aikani Kalmankujalaisten kalustusta ja totesin että jotakin oleellista puuttuu. Se samettinen, tummanpunainen ja upottava laiskanlinna nimittäin! Puolitoista litraa pepsi maxia ja yhden elokuvan verran meni aikaa, että sain valmiiksi tämän:

Pohjana taas kerran jokamiehen edullinen materiaali: pahvi. Tyhjistä elintarvikepakkauksista on moneen menoon ja tämä on varmaankin kierrätystä parhaimmillaan. Nyt täytyy kyllä huomauttaa, että kuva ei tee oikeutta tälle teokselle, nuo käsinojat onnistui mielestäni odottamattoman hyvin ollaakseen pahvia... :) Kamerasta loppui juuri parahiksi akku, ja halusin ehdottomasti tehdä tämän postauksen nyt ja heti, joten kuva oli valikoitava niistä muutamasta mitä ehdin ottaa. Laitan paremman tuonnempana...

Kevyttä lukemista

2009-03-15T15:34:00.014+02:00

Suurten linjausten sijaan olen viime aikoina keskittynyt elämän pieniin asioihin - kirjojen ja taulujen tekemiseen. Nukkekoti-koossa tietenkin. 1:1 kokoisia kirjojakin olen toki joskus tehnyt ihan omin kätösin kaksi kappaletta, alusta loppuun. Se oli kivaa se, täytyy laittaa kuva joskus niistä. :) Nyt kuitenkin esittelen nämä pienemmät tekeleet.

Kutakuinkin kaikissa tavaroissa on käytetty pahvia. Kehyksien reunoissa on hieman koristenauhaa ja kirjojen sivut teellä värjättyä paperia, kaikki kirjat luettavaa mallia. Taulujen ja kirjan kuvat leikattu erinäisistä mainoslehtisistä, mitä on postiluukun kautta kotiin kulkeutunut. Tuo "monaliisa" on jo aika löytö, heh. :)

Kannet maalasin akryylein ja koristuksia piirtelin kultatussilla. Yritin tehdä niistä sopivasti vanhan ja kuluneen näköisiä, ja näihin olen ihan tyytyväinen. Harjoituksia saa tosin vielä jatkaa hyvän aikaa, sillä Kalmankujalaisten kirjasto on vieläkin suhteellisen köyhä, vasta reilu parisenkymmentä teosta.

Olen mielessäni ajatellut, että Kalmankujalaiset ovat erityisen kiinnostuneita kasveista ja niiden käyttötarkoituksista ja ovat eräänlaisia tieteenharrastajia. Tätä varten tein avoinna olevan kirjan ja papereita, joista ilmenisi tämänkaltaiset kiinnostuksenkohteet. Muutenkin tuntui aiheelliselta, että jokusen kirjan pitää olla myös auki, kuin jääneet pöydälle lojumaan kun lukeminen on keskeytynyt. En tiedä mistä tuo toinen suurempi kirja sitten kertoisi, lehdessä vain sattui olemaan sopivankokoisia pikkutaidekuvia ja halusin jollain lailla hyödyntää niitä. Aika hyviä ovat suttaamaan tämän nukkekodin asukkaat, sen verran on noita roisketahroja kirjoissa.

Tässä vielä isomman avoimen kirjan kannet, punaista nahkaa... tai sitten akryyliväriä.

Tällainen pikapäivitys tällä kertaa. Palaillaan. :)

Kalmankujan vaatemuotia

2009-02-17T15:50:00.014+02:00

Palasin pikemmin kuin piti. Johtuu kait tästä lomasta ja siitä kun on liikaa vapaa-aikaa. :) Tein eilen illalla Kalmankujan rouvalle uudet vaatteet, koska ne vanhat eivät jotenkin sopineet talon henkeen. Pitkä punainen samettitakki ja musta mekko, ihan kivat, mutta ei täydelliset.

Tässä uudet vermeet (klik, klik suuremmaksi):

Kankaissa on käytetty violettia satiinia, mustaa pitsiä, samettia, tylliäkin ja pienet pätkät koristenauhaa korsetissa. Korsetista tuli hitusen liian korkea ollakseen vyötärökorsetti, ja hitusen liian matala ollakseen korkea korsetti. Se siis on jotakin ihan muuta, jotakin jota ei olla vielä edes keksitty. :D

Nyt näyttää enemmän siltä, että asukas ja talo kuuluvat yhteen. Juu? Ei?

Muuten, vuodatuksen blogeihin ei jostain syystä pääse, onko muilla samaa ongelmaa? Tietoa syystä?

Pihalla on töitä

2009-02-16T16:50:00.014+02:00

Iiiks, nyt sain jotenkuten valmiiksi Kalmankujan pihaa. Tontti ei ole suurensuuri, mutta voihan sitä aina laajentaa. Se on myös kiinni etuseinässä ja siten aukeaa "oven" mukana.

Tässä kuva, joka selvittänee sen, mitä on tapahtunut:

Kannattaa ihmeessä klikata kuvaa suuremmaksi. Jätin tarkoituksella tuon vähän isoksi, jotta yksityiskohdat tulisivat paremmin esiin. Ainakin minua ärsyttää usein se, että kuvat ovat blogeissa yleensä kauhean pieniä ja niistä on vaikea vierain silmin erottaa mitä siinä on. Näissä nukkisjutuissa ainakin on hyvä, jos kuvat olisivat mahdollisimman tarkkoja ja kohtuullisen kokoisia. Tuo tarkkuus mättää itselläkin hyvin paljon, sillä oma kamerani ei ole kovin kummoinen siihen tarkoitukseen. Nyt kuvanlaatu on jokseenkin hyvä, mutta kamerakin on astetta järeämpi, kiitos pikkusiskon järkkärin. :)

Tuon maa-aineksen pitäisi esittää kuollutta ruohikkoa. Luulen, että ruohoa täytyy kasvattaa kuitenkin vähän vielä lisää, tuollaisenaan mielestäni tuo maa on liian aneemisen näköinen. Askartelin myös kiveystä. Kiveys johtaa portille, joka ei vielä toistaiseksi ole aineellisessa muodossa. Kokeilin myös sammaloida kiviä ja vihreästä kukkasienestä irtoava aines kävi siihen mielestäni hyvin muuten, mutta sävy tuntuu vähän väärältä. Mitä muuta siinä olisi voinut käyttää? Pihaan on tarkoitus vielä lisätä kaikenlaista kasvia ja muuta härpäkettä, jotta se näyttäisi villiintyneeltä puutarhalta, joka on kuolla kupsahtanut pystyyn. Lisää runsautta siis!

Samaa kaidemallia ajattelin myös käyttää rajaamaan koko pihaa. Aidasta tulee luultavasti melko korkea. Siinä taitaa olla melkoinen närperteleminen, kun pelkästään noissakin kaidepuissa oli ihan mukavasti työtä. Tai sitten pitäisi käyttää pikaliimaa. Puuliima kuivuu niin tuskastuttavan hitaasti ja malttamaton kun olen, niin tikut tippuvat sinne ja tänne kun kymmenen sekunnin välein täytyy kokeilla olisko ne jo niin kuivat, että saa seuraavia liimattua. Puuh.

Yksi tärkeä yksityiskohta myös pihalta puuttuu, nimittäin musta kissa. :) Se on ihan ehdoton.

Todellinen talvi

2009-02-11T13:24:00.010+02:00

Vapaapäivä tänä aamuna alkoi mukavasti, sillä näkymä ikkunasta oli aivan ihanan talvinen ja huurteinen. Täällä läntisellä rannikolla luminen talvi on epätavallinen näky, joten pitihän tällainen näky ikuistaa. Olipa melkoinen rajaaminen, ettei rumat kerrostalolaatikot tulleet kuvaan. Onnekseni kuvaan sattui vielä pari vapaaehtoista malliakin. En ole uskaltaunut vielä ulos, vaikka postilaatikossa odottaakin uusi Aku Ankka. Keskiviikot ovat siitä syystä aina parhaita arkipäiviä. Nykyisiä Aku Ankkoja arvostellaan usein rankasti, mutta minusta niiden taika ei ole hävinnyt mihinkään. On edelleen kiva joka keskiviikko pitää se puolituntinen, kun lukaisee uuden akkarin läpi. Lisäksi tähän traditioon kuuluu tietysti voileivät ja kaakao, ainakin minulla. :P

Tarkoitus oli tänään ottaa parempilaatuisia kuvia Kalmankujasta pikkusiskolta lainaamallani järkkärillä, mutta ilmeisesti kohtalo sattui peliin ja pisti koko sisäänkäynnin portaikon säpäleiksi. Olin kiinnittämässä talon kattolevyä, kun se tipahti koko painollaan tuohon päälle. Seuraukset näkyvät kuvassa. Voin sanoa, että itku oli lähellä.

Kiitos todella paljon Auliinalle, jolta sain seuraavan tunnustuksen! Aina sellaisen saadessa tuntuu, että omalla blogin pitämisellä on jokin muukin merkitys kuin pitää vain päiväkirjaa itselleen. :)

p.s. Tähän loppuun on todettava, että on tää bloggeri vaan paljon parempi. Jo ihan senkin takia, että teksti tallentuu vähän väliä itsestään luonnokseksi. Erityisesti kissaperheessä se tulee tarpeeseen, sillä niin monet blogitekstit ovat turhaan hävinneet yhdessä henkäyksessä kissan tepastellessa arvaamatta näppäimistön läpi. :)

Tästä se alkaa

2009-02-08T22:03:00.010+02:00

Näyttää siltä, että vihdoin alkaa nämä bloggerin salat aueta minullekin. Ei ihan vuotta ehtinyt kulua siitä, kun rekisteröin itselleni tämän osoitteen tarkoituksenani siirtää bloggaaminen tänne. Vasta joitakin viikkoja sitten todella tulin perehtyneeksi tähän ja näpersin jonkinlaisen ulkoasun. Ei ollut ihan helppoa laittaa kaikkia noita "laatikoita" sivupalkkiin, mutta ainakin testailtuani niitä ne toimivat. Tässä postauksessa ei oikeastaan ole muuta asiaa kuin että tässä tämä on. Laitan kokeeksi myös yhden kuvan, nähdäkseni miltä se sitten näyttää valmiissa postauksessa.